Poliisin toimista Turun vuoden 2002 arvokuljetusryöstön yrityksen tutkinnassa ei aloiteta esitutkintaa, kertoo Syyttäjälaitos. Asiassa selvitettiin, oliko ryöstöyrityksen esitutkinnassa tehty sellaisia laiminlyöntejä, että jotakuta poliisia olisi ollut syytä epäillä virkarikoksesta.
Vuosien takaista ryöstöyritystä on puitu viime vuonna Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja tänä vuonna Turun hovioikeudessa. Viime vuoden helmikuussa kerrottiin, että syyttäjä oli tehnyt poliisin mahdollisista laiminlyönneistä rikosilmoituksen. Rikosjutun syyttäjän mukaan esitutkintamateriaalia oli kadonnut eikä tutkinta edennyt edes keskeisen dna-löydöksen jälkeen.
Syyttäjälaitoksen mukaan esiselvityksen perusteella poliiseja ei ole syytä epäillä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lievempien rikosnimikkeiden syyteoikeus on jo vanhentunut.
– Selvitysten perusteella jutun tutkinnassa tapahtuneet mahdolliset laiminlyönnit eivät ole johtuneet siitä, että olisi pyritty siihen, että rikosvastuu ei jutussa toteutuisi, Syyttäjälaitoksen tiedotteessa kerrotaan.
Ryöstöyritys tapahtui elokuussa 2002 Vanhan Tampereentien Prisman pihassa, missä arvokuljetusauto oli pysäköitynä. Viisi naamioitunutta ja aseistautunutta miestä saapui parkkipaikalle anastetulla Chevrolet-pakettiautolla. Kuljettaja pysyi autossa ja muut menivät ulos. Yksi miehistä kiipesi pakettiauton katolle konetuliaseen kanssa, ja toinen ryhtyi rälläkällä avaamaan arvokuljetusauton kylkeä.
Työskentely arvokuljetuksen kimpussa kesti yhteensä alle viisi minuuttia. Rikosjutun syyttäjän mukaan miehet olivat ilmeisesti ajatelleet, että auton avaaminen onnistuisi nopeammin, ja he lähtivät pakoon. Chevrolet löytyi myöhemmin palaneena pururadalta. Tekijät olivat paenneet paikalta.
Tutkinta oli vuosia katkolla, vaikka dna:lle löytyi täsmäävä näyte
Jutussa nostettiin syyte törkeän ryöstön yrityksestä espoolaismiestä vastaan. Viime vuonna Varsinais-Suomen käräjäoikeus hylkäsi syytteen. Oikeuden mukaan syyttäjien todisteet 46-vuotiasta miestä vastaan eivät riittäneet.
Syyttäjät valittivat hoviin käräjäoikeuden tuomiosta, ja juttua on käsitelty lokakuussa Turun hovioikeudessa. Hovioikeus ei ole vielä antanut asiassa tuomiota.
Käräjäoikeudessa syyttäjien keskeisenä näyttönä espoolaismiestä vastaan olivat näppylähanskat, jotka löytyivät ryöstäjien hylkäämän pakoauton läheisyydestä.
Hanskoista saatiin taltioitua mieshenkilön dna heti tapahtumavuonna. Täsmäävä näyte kirjattiin poliisin rekisteriin kolmea vuotta myöhemmin vuonna 2005. Espoolaismies oli otettu kiinni toisen rikosepäilyn yhteydessä ja hänen dna:taan oli verrattu pimeänä oleviin juttuihin rutiininomaisesti.
Käräjäoikeuden mukaan dna-asiantuntijan lausunnon perusteella oli vahva näyttö siitä, että hanskat olivat olleet juuri syytetyn kädessä. Hanskoja ei kuitenkaan pystytty luotettavasti yhdistämään ryöstöyritykseen, tuomiossa todettiin.
Ryöstöyrityksen tutkinta oli katkolla 15 vuotta senkin jälkeen, kun näppylähanskoista saadulle dna:lle löytyi omistaja. Poliisi kuulusteli espoolaismiestä vasta toissa syksynä.
Oikeus: Keskeiset todistajat jätettiin kuulematta vuonna 2002
Käräjäoikeudessa kävi ilmi, että myös moni todistaja oli jätetty aikoinaan kuulematta. Myös käräjäoikeus otti tuomiossaan kantaa poliisitutkinnan epäselvyyksiin ja viiveisiin.
– Tutkinta on aloitettu uudestaan vasta vuonna 2019, vaikka dna-löydös on yhdistetty syytettyyn kolme vuotta tapahtuman jälkeen vuonna 2005. Useimmat todistajat ovat itse kertoneet, että heitä on kuultu ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2019. Heidän osaltaan on selvää, että kuulusteluja ei ole ylipäänsä tehty vuonna 2002.
Kuulustelematta oli käräjäoikeuden mukaan jätetty niinkin keskeiset todistajat kuin arvokuljetusta hoitaneet työntekijät, ryöstöyritystä todistaneet silminnäkijät ja pakoauton hylkäämispaikan läheisyydessä olleet ihmiset.
– Kysymys on vakavasta asiasta, jossa syyttäjä vaatii vastaajalle pitkää ehdotonta vankeusrangaistusta. Selvää on, että esitutkinnan puutteet ja ajan kuluminen eivät voi koitua vastaajan vahingoksi, käräjäoikeus totesi tuomiossaan.