Merivahingon taustalla voi olla lukuisia tekijöitä: uupunut miehistö, epäotolliset sääolosuhteet ja tekniset häiriöt

Aamuyöllä kaksi rahtialusta törmäsi toisiinsa Itämerellä Ruotsin etelärannikolla. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan tällaiset onnettomuudet ovat harvinaisia.

– Itämeri on yksi maailman tiheimmin liikennöidyistä vesialueista. Siihen nähden meillä sattuu aika harvoin onnettomuuksia, ainakin vakavia sellaisia. Kaikki on kuitenkin mahdollista kun merellä kuljetaan, merikapteeni Päivi Söderholm Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta sanoo STT:lle.

Hän arvelee, että vallitsevat sääolosuhteet ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa ikävään tapahtumaan, mutta korostaa, että syyt voivat olla aivan mitä vain.

Merenkulun johtava asiantuntija Juha-Matti Korsi liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta muistuttaa, että myös yllättävä tekninen ongelma, kuten moottorin sammuttaminen voi johtaa siihen, että alus ajautuu ongelmiin merellä.

– En tunne tätä tapausta yksityiskohtaisesti, mutta teknisen poikkeaman mahdollisuus on tietysti olemassa. Silloinkin pitää reagoida nopeasti ja ilmoittaa radiolla, että nyt on ohjaushallinta menetetty ja pistää tietynväriset mastovalot loistamaan, jotta muut alukset osaavat väistää, hän sanoo.

Syy aamuöiseen onnettomuuteen on yhä epäselvä, mutta toisen aluksen miehistöä epäillään törkeästä ruorijuoppoudesta, uutistoimisto TT kertoi iltapäivällä.

Inhimillinen tekijä yleisin syy onnettomuuksiin

Onnettomuuksien taustalla on usein monta eri tekijää. Esimerkkinä Söderholm mainitsee ihmisen oman toiminnan.

– Aikaisemmin sanottiin, että noin 80 prosenttia kaikista onnettomuuksista johtuu inhimillisistä tekijöistä. (Euroopan meriturvallisuusvirasto) Emsan viimeisissä tilastoissa se oli noin 65 prosenttia, mikä sekin on iso luku.

Korsi nostaa esille merenkulkijoiden jaksamisen, jota pitkät päivät ja aikaisempaa pienempi miehistö verottavat.

– Väsymys voi olla aika kova. Satama-ajat ovat lyhentyneet aika merkittävästi. Kiireesti puretaan ja lastataan alus ja sitten taas jatketaan matkaa. Välillä saattaa olla, että lepoaika käy hieman riittämättömäksi ja sitä kautta saattaa uupua, hän sanoo.

Söderholmin mukaan ihmisen käyttäytymiseen on paljon vaikeampi vaikuttaa kuin tekniseen kehitykseen, mutta hänestä siihen olisi syytä panostaa.

– Ihminen tekee virheitä, mutta ihminen on myös hyvin luova ja osaa ratkaista ongelmia. Sitä kautta pitäisi kokonaisuutta pyrkiä parantamaan ja tekemään merenkulusta entistä turvallisempaa.

Meriturvallisuudesta säädetään yhteisin säännöin

Meriturvallisuus on jo tällä hetkellä hyvin tärkeä osa merenkulkua. Meriliikenteessä on yhtenäiset kansainvälisesti sovitut liikennesäännöt, joissa on määritelty muun muassa, miten toimia yhteentörmäysten välttämiseksi vilkkaasti liikennöidyillä vesillä.

– Aluksilla on nykypäivänä paljon teknisiä apuvälineitä: Navigoinnin apuvälineitä, tutkia, automaattisia tunnistuslaitteita ja elektronisia merikarttoja, millä pystytään riittävän ajoissa havaitsemaan vastaantulevat ja risteävät alukset, ja sitä kautta ajoissa ryhtymään väistämistoimenpiteisiin, Korsi kertoo.

Kansainvälisen meriturvallisuusjärjestö IMO:n sääntöjen mukaan on tehty reittijakoalueita, joissa aluksille on jaettu omia kaistoja, joilla liikkua.

Ympäristö- ja muille onnettomuuksille alttiita huonokuntoisia aluksia koetetaan puolestaan saada pois Itämeren liikenteestä säännöllisillä satamavaltiotarkastuksilla.

– Itämeren ympärysvaltioiden viranomaiset käyvät tarkistamassa ja varmistamassa, että alus noudattaa kansainvälisiä säädöksiä ja on tekniseltä kunnoltaan ja miehistön osaamisen osalta kunnossa, Korsi sanoo.

Myös miehistön osaamiseen ja koulutukseen panostetaan. Söderholmin mukaan meriturvallisuus on keskiössä kaikessa merenkulun koulutuksessa.

– Puhutaan sitten laivan rakentamisesta tai vaikka asenteista, niin kyllä se on koko ajan siellä mukana. Ja ainakin päällystöpuolella on paljon kursseja, mitä jatkuvasti pitää uusia. Sertifikaatit menevät yleensä vanhaksi viiden vuoden välein.

Varautumisesta huolimatta onnettomuuksia kuitenkin sattuu. Silloin meripelastusviranomaisten rooli korostuu.

– Meripelastus ja sen rooli Itämeren turvallisuudessa on äärettömän tärkeä. Meripelastusviranomaiset tekevät hyvää yhteistyötä muiden valtioiden kanssa, kun onnettomuuksia sattuu, Korsi sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut