Wienin Etyj-kokouksen avannut Puola: Sodan uhka Euroopassa on korkea

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin jäsenmaat ovat aloittaneet kokouksensa Wienissä Itävallassa. Tälläkin kertaa puheenaiheena on Ukrainan jännitteinen tilanne, josta aikaisemmin tällä viikolla on jo eri kokoonpanoilla keskusteltu Brysselissä ja Genevessä.

Kokouksen aluksi puhuneen Etyjin uuden puheenjohtajamaan Puolan ulkoministerin Zbigniew Raun mukaan sodan uhka on Etyjin alueella korkeampi kuin kertaakaan viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Venäjää mainitsematta Rau myös totesi puheen etupiireistä lisääntyneen ja korosti kaikkien valtioiden itsemääräämisoikeutta.

Rau myös toivoi parempia toimintaedellytyksiä Ukrainan itäosassa toimivalle Etyjin tarkkailumissiolle.

Yhdysvaltain Etyj-suurlähettilään Michael Carpenterin mukaan päivän kokouksesta ei ole odotettavissa konkreettisia tuloksia.

– Pääasiallinen tavoitteemme on luoda perusta vuoropuhelulle, Carpenter sanoi riippumattomalle venäläiselle Dozhd-tv-kanavalle uutistoimisto AFP:n mukaan.

Carpenterin mukaan osapuolten näkökannat ovat vastakkaiset, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei joitain yhteisymmärryksen alueita olisi mahdollista löytää. Mahdolliset keskustelut saattavat hänen mukaansa kestää kuukausia tai jopa vuoden. On epäselvää kelpaako tämä Venäjälle, joka on etukäteen toivonut nopeita neuvotteluja turvallisuusvaatimuksistaan.

Venäjän vaatimukset koskettavat Etyjin uutta puheenjohtajaa

Päivän Etyj-kokouksessa ovat edustettuina kaikki 57 jäsenmaata, Venäjän ja Yhdysvaltain lisäksi muun muassa Suomi, Ruotsi ja Ukraina. Wienin kokous on vuoden ensimmäinen sääntömääräinen Etyjin pysyvän neuvoston kokous.

Uusi puheenjohtajamaa Puola on yksi vuoden 1997 jälkeen Natoon liittyneistä itäisen Euroopan maista, joista Venäjä haluaisi sotilasliiton vetävän pois joukkojaan ja aseistustaan. Puolassa sijaitsee myös Romanian ohella Naton ohjuspuolustusjärjestelmä, joka on ollut jo pitkään Venäjän arvostelun kohteena.

Sotilasliitto Naton ja Venäjän eilisten keskustelujen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että Venäjällä ja Natolla on edelleen suuria erimielisyyksiä.

Stoltenbergin mukaan kaikki Nato-liittolaiset olivat torjuneet yksimielisesti Venäjän vaatimuksen, että Naton pitäisi luopua avoimien ovien politiikasta eli uusien jäsenten hyväksymisestä.

– Mutta on myönteinen merkki, että kaikki Nato-liittolaiset ja Venäjä istuivat saman pöydän ääreen, Stoltenberg sanoi.

Etyjin ohella myös EU-maiden puolustus- ja ulkoministerit ovat kokoontuneet Ranskan Brestiin epävirallisiin kokouksiin keskustelemaan Ukrainan tilanteesta.

Kreml: Odotamme vastauksia lähipäivinä, pakotteet Putinia vastaan menisivät liian pitkälle

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjä odottaa länneltä "lähipäivinä" kirjallisia vastauksia turvallisuusvaatimuksiinsa. Venäjältä ei puutu poliittista tahtoa jatkaa neuvotteluja länsimaiden kanssa, mutta Moskova haluaa myös nähdä niistä konkreettisia tuloksia, Peskov sanoi AFP:n mukaan.

Yhdysvaltain Venäjälle kaavailemat uudet pakotteet eivät ole Peskovin mukaan omiaan luomaan rakentavaa neuvotteluilmapiiriä. Jos Yhdysvallat suuntaisi pakotteita suoraan presidentti Vladimir Putinia vastaan, se menisi Peskovin mukaan liian pitkälle ja olisi verrattavissa suhteiden katkaisemiseen kokonaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut