Lapset pitävät koulujen iltapäiväkerhoissa omia leikkejään ohjattua toimintaa tärkeämpänä, selviää tuoreesta Helsingin ylipiston kasvatustieteen väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa yhteensä 124 lasta valokuvasi itse koulun jälkeisiä iltapäiviään.
Valokuvissa toistui yhteinen toiminta kavereiden kanssa, kuten erilaiset leikit ja pelit.
– Erityisesti lapset pitivät omassa rauhassa leikkimisestä, tutkimuksen toteuttanut kasvatustieteiden maisteri Kristiina Eskelinen sanoo.
Lapset kuvasivat paljon myös esimerkiksi ohjaajia, omia tavaroitaan, leluja ja koulun vitriinissä olevia esineitä. Myös kotiinlähtö ja koulukuljetus esiintyivät valokuvissa: muun muassa linja-autoista sekä niiden kuljettajista otettiin paljon kuvia. Sen sijaan iltapäiväkerhoissa järjestettyä ohjattua toimintaa lapset kuvasivat vähän.
Tutkimukseen osallistuneet lapset ottivat yhteensä lähes 5 000 valokuvaa. Tutkimuksessaan Eskelinen käytti photo elicitation -menetelmää, joka tarkoittaa keskustelua kuvien kanssa. Yhdessä käytyjen keskustelujen päätteeksi jokainen lapsi valitsi omista kuvistaan viisi valokuvaa, jotka hänen mielestään parhaiten kuvasivat hänen iltapäiväänsä.
Toiveissa päästä metsään leikkimään ja aikaisemmin kotiin
Kuvien lisäksi lapset myös toivoivat tutkimuksessa enemmän aikaa omiin leikkeihinsä koulujen iltapäivätoiminnassa. Myös toive päästä leikkimään metsään nousi Eskelisen mukaan esiin.
Lisäksi lapset toivoivat, että heidät tultaisiin hakemaan iltapäivällä aikaisemmin kotiin. Lapset myös esittivät toiveen, etteivät aikuiset suhtautuisi niin vakavasti siihen, jos lapsi kertoisi "leikillään" lähtevänsä aiemmin kotiin.
Eskelisen mukaan viimeinen toive kiinnittää huomion iltapäiväkerhojen luonteeseen. Lasten turvallisuuteen ja suojeluun liittyvä valvonta velvoittaa hänen mukaansa ohjaajia suhtautumaan kaikkiin lapsen sanomisiin vakavasti.
– On hyvä pysähtyä pohtimaan, miten iltapäivätoiminnan voisi rakentaa niin, että lapsille jäisi enemmän tilaa rakentaa iltapäiviä omannäköisikseen, Eskelinen toteaa.