Gotlannin puolustuksen vahvistaminen on Ruotsilta selkeä viesti – ja Suomelle tervetullut siirto, arvioi tutkija

Ruotsi on reagoinut Euroopan ja Itämeren alueen kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen etukenoisesti, kun se tämän viikonlopun aikana lähetti lisävahvistuksia Gotlantiin, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.

Panssarivaunuilla rymistely pitkin idyllisen Visbyn katuja on Ruotsilta viesti sekä ulospäin että omalle kansalle, Pesu sanoo. Suomella on perinteisesti ollut toisenlainen toimintatapa.

– Mitä puolustukseen tulee, niin vaikka meillä on tiiviit suhteet, ovat maat välillä kuin yö ja päivä. Suomalaiset ovat varovaisia, tekevät toimia mutta eivät tee niistä numeroa. Ruotsi toimii ja tekee siitä numeron, Pesu sanoo STT:lle.

Taustalla näkyy Pesun mukaan Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulttuuri, joka on aina ollut aktiivinen, selvä ja terävä.

– Siinä he lähettävät Venäjälle viestiä. On viesti sekä ulos- että sisällepäin, että puolustuskykyä ollaan palauttamassa ja kehittämässä. Siinä on viesti kotiyleisölle, että Ruotsi on hereillä ja kyvykäs.

Viesti otetaan vastaan myös Suomessa, jossa on syytä olla tyytyväinen Ruotsin toimiin. Ruotsin panostukset hyödyttävät meitä ja lisäävät Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön uskottavuutta, Pesu katsoo.

– Kaikki, mitä Ruotsi tekee puolustuskykynsä kehittämiseksi, on meille myönteistä. Ei meillä ole kenenkään kanssa niin tiivistä puolustusyhteistyötä kuin Ruotsin kanssa. Se koskee myös sodan aikaa. Jos asiat menevät huonosti, on Ruotsi meille läheisin ja tärkein kumppani, vasta sitten katsotaan muualle.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on viime vuosien aikana tiivistynyt tuntuvasti, ja maiden puolustusministerit ovat tavanneet toisiaan tiuhaan. Yhteydenpito tiivistyi viime hallituskaudella Jussi Niinistön (sin.) aikana, ja Antti Kaikkonen (kesk.) on jatkanut samaa tahtia Ruotsin Peter Hultqvistin kanssa.

– Kummatkin ovat oppineet, miten toisessa maassa asioista päätetään ja miten asiat toimivat. Jos verrataan vuoteen 2014, niin nyt ollaan ihan toisella tasolla, Pesu sanoo ja viittaa kehitykseen Krimin valtauksen jälkeen.

Kansa tukee yhteistyötä

Samaa sanoo myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), joka pitää hyvin myönteisenä asiana, että Ruotsi on muuttanut puolustuspolitiikkansa suuntaa. Kehitys on ollut menossa pitkään ennen viime aikojen kärjistymistä Venäjän ja Ukrainan välillä.

– Ruotsin siirto ei lähde nollasta. He ovat tehneet arvion, mitä on välttämätöntä tehdä ja sen mukaisesti nostaneet valmiuttaan. Tällä on selkeä signaaliarvo Itämerellä. Ruotsi ilmoittaa olevansa valppaana ja reagoivansa tilanteen vaatimalla tavalla siihen, mitä ympärillä tapahtuu, Kanerva sanoo STT:lle.

Ruotsi nimesi Gotlannin strategisesti tärkeäksi alueeksi turvallisuuspoliittisessa selonteossa vuodesta 2016 eteenpäin ja perusti välillä lakkautetun Gotlannin rykmentin uudelleen alkuvuonna 2018. Yleinen asevelvollisuus ehti olla rauhanaikana lakkautettu muutaman vuoden ajan, kunnes se palautettiin osittain vuonna 2018.

Kanervan mukaan Ruotsin korjaavat liikkeet vievät maata nyt samaan suuntaan Suomen kanssa.

– Tämä parantaa ilman muuta meidän yhteistoimintamahdollisuuksiamme. Turvallisuusympäristömme on pitkälti sama, ja nämä toimet antavat edellytyksiä sotilaallisen yhteistyön tiivistämiseksi, Kanerva toteaa.

Suomen kannalta kehitys on tervetullutta senkin takia, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöllä on kansan keskuudessa vahva tuki.

– Kun tehdään vuosittain tutkimus kansalaisten mielipiteistä, Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tapissa, ei nyt ihan 100 prosentissa mutta melkein. Tämä on käytännössä kaikkien hyvänä näkemä tilanne.

Viime joulukuussa julkaistussa Maanpuolustustiedotuksen kyselyssä 94 prosenttia vastanneista suhtautui myönteisesti Ruotsin kanssa tehtävään sotilaalliseen yhteistyöhön.

Ruotsi ei korosta Nato-optiota

Suomi ja Ruotsi ovat vuodenvaihteen jälkeen olleet kansainvälisessäkin keskustelussa esillä potentiaalisina Nato-jäseninä, mutta tässä kysymyksessä maiden välillä on selvät erot.

Pesu toteaa, että Nato-kysymystä katsotaan Ruotsissa enemmän sisäpoliittisesta näkökulmasta. Oppositiossa olevat porvaripuolueet käyttävät Nato-jäsenyyden kannattamista keinona markkeerata myönteisempää Nato-kantaa. Sosiaalidemokraattinen hallitus ei ole kiinnostunut liputtamaan Nato-option puolesta samaan tapaan kuin Suomella on ollut tapana.

– Käytännön tasolla Ruotsilla on meitä syvemmät suhteet Yhdysvaltoihin. (Puolustusministeri) Hultqvist ilmoitti muutama viikko sitten, että Ruotsi koordinoi puolustussuunnittelua Naton kanssa, mikä oletettavasti tarkoittaa, että he kertovat tarkemmin omista suunnitelmistaan ja saavat vastavuoroisesti tietoja Natolta. Meilläkin on dialogia Itämeren alueen turvallisuudesta, mutta Ruotsilla on himpun verran tiiviimmät Nato-suhteet.

Kanerva näkee myös Naton Ruotsissa hallitusta ja oppositioita jakavana asiana.

– Siinä on poliittisen kulttuurin ero heidän ja meidän välillä, mutta me ymmärrämme toisiamme molemmin puolin. En pidä tätä ylitsekäymättömänä asiana tiivistää yhteistyötä Ruotsin kanssa. Me olemme niin bästa broder (hyviä veljiä) kuin olla ja voi, Kanerva sanoo.

Jatkossa Suomen ja Ruotsin ei tulisi Kanervan mukaan asettaa etukäteen mitään rajoituksia sotilaalliselle yhteistyölle.

– Sen pitää toimia myös kriisien ja konfliktien aikana, ei vain rauhan aikaan. On hyvä puolin ja toisin nähdä, että me tarvitsemme toisiamme.

Puolustusministeri Kaikkonen ei halunnut kommentoida tilannetta STT:lle.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut