Etäoikeudenkäyntejä kannatetaan laajasti, mutta kaikkiin asioihin ne eivät sovellu – "Entä jos videokuvan ulkopuolella onkin ase osoitettuna todistajan ohimoon?"

Koronapandemian myötä yleistyneet etäoikeudenkäynnit saavat laajaa kannatusta.

STT kysyi mielipiteitä Tuomioistuinvirastosta, Syyttäjälaitoksesta, Asianajajaliitosta sekä rikosasioissa uhreja ja todistajia auttavasta Rikosuhripäivystyksestä. Kaikki pitävät etäyhteyksien entistä laajempaa käyttöä oikeudenkäynneissä lähtökohtaisesti hyvänä kehityssuuntana ja uskovat sen jatkuvan myös korona-ajan jälkeen.

– Etäyhteyksien käyttöä pitäisi soveltaa mahdollisimman paljon, koska normaalisti siitä ei voi nähdä olevan mitään haittaa oikeusturvalle tai oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille. Pääosa rikosasioista on käsittelyprosessin kannalta yksinkertaisia ja hyvin sovitettavissa digi- ja etämaailmaan. Ilman muuta on selvää, että tulevaisuus on tämän suuntainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoo.

Nykylaissa säädetään kaikkien oikeudenkäynnin osapuolten osallistumisesta istuntoon etäyhteydellä tuomioistuimen kokoonpanoa lukuun ottamatta. Etäyhteyksiä on hyödynnetty aiemminkin, mutta vasta koronapandemia pakotti tuomioistuimet kahtena viime vuotena nähtyyn digiloikkaan.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola uskoo, että etäoikeudenkäynnit tulevat olemaan myös koronatilanteen hellittämisen jälkeen yleisempiä kuin ennen korona-aikaa.

– Etäyhteyksien käytöstä on kertynyt hyviä kokemuksia. Aiemmin käyttöä rajasi sekin, että tuomioistuimilla ei ollut niin paljon tarvittavia videolaitteita. Korona-aikana niitä on hankittu lisää ja myös yhteydet on saatu toimimaan paremmin, Jaakkola kertoo.

Matkustaminen vähenee ja aikaa säästyy

Etäistuntojen selkeitä hyötyjä ovat ajansäästö ja matkustamisen väheneminen. Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju käyttää esimerkkiä, jossa todistaja saattaa matkustaa toiselta puolen Suomea kuulemiseen, joka kestää vain puoli tuntia.

– Toivottavasti istuntoja voidaan myös järjestää nopeammalla aikataululla, koska on huomattavasti helpompaa löytää osapuolille sopiva yhteinen aika, jos istuntoon voi osallistua etäyhteyksin omalta paikkakunnalta. Oman kokemukseni mukaan etäyhteydellä myös keskitytään aika lailla olennaiseen, mikä voi jopa tiivistää oikeudenkäynnin kestoa, Räihä-Mäntyharju sanoo.

Ajansäästöä kiittää myös syyttäjäpuoli.

– Sanotaan, että käräjäoikeudessa on yhtenä päivänä esimerkiksi vain kolme pienempää juttua, joista yksi vielä peruuntuu. Syyttäjältä saattaa tärväytyä matkoineen koko virkapäivä näihin kolmeen pieneen juttuun, joista yhtä ei edes päästä käsittelemään. Jos vaihtoehtona on, että etäyhteyksin aikaa olisi kulunut tunti per käsitelty juttu ja kymmenen minuuttia siihen, mikä peruuntui, Rappe sanoo.

Uhri välttyy kohtaamasta syytettyä

Myös rikosasian uhrin kannalta etänä olemisessa on monia hyviä puolia. Monille heistä on tärkeintä, että etäistunnossa heidän ei tarvitse kohdata syytettyä kasvokkain.

– Se vähentää huolia ja pelkoja, joita vastaajan kohtaaminen herättää. Se vähentää myös tarvetta erilaisiin ennakkojärjestelyihin, jotta kohtaamista ei tapahtuisi myöskään esimerkiksi oikeustalon käytävällä tai pihalla, tai matkalla oikeustalolle tai sieltä pois, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluejohtaja Jenni Hellman kertoo.

Etäistunnossa uhria kuullaan tyypillisesti videoyhteydellä tämän asuinpaikkakunnan oikeustalolta. Näin mahdollisen matkustamisen aiheuttama ylimääräinen rasitus jää pois. Myös tuttu ympäristö voi helpottaa usein pelottavaksi koettavaa tilannetta.

– Asianomistaja voi valmistautua tilanteeseen esimerkiksi käymällä tutustumassa oikeustaloon tukihenkilönsä tai ystävänsä kanssa tai yksin. Ympäristö ja reitti oikeustalolle ovat usein hänelle tuttuja ja sinne on helppo mennä, Hellman kuvaa.

Ottaako nuori syytetty asian yhtä vakavasti etänä?

Tuomioistuin tekee ratkaisun siitä, onko etäyhteyksien käyttäminen soveliasta jonkin asian käsittelyssä. Rappe ja Räihä-Mäntyharju eivät kategorisesti sulkisi mitään rikostyyppejä etäkäsittelyn ulkopuolelle.

– Mitään yksiselitteistä, rikosnimikkeisiin perustuvaa linjausta on mahdotonta tehdä. Mutta mitä monimutkaisempi, hankalampi ja vaativampi rikosasia on kyseessä, on sitä todennäköisempää, että jutussa on sellaisia piirteitä, joiden vuoksi etäkäsittely ei ehkä olisi sovelias, Rappe sanoo.

Joissain jutuissa esimerkiksi todistajat on syytä kuulla paikan päällä etäyhteyden sijaan.

– Rikosasioissa voi olla tilanteita, ettei etäyhteyttä voi pitää soveliaana, koska tuomari, syyttäjä ja muut eivät voi nähdä, mitä videokuvan ulkopuolella tapahtuu. Ehkä siellä onkin pistooli suunnattuna henkilön ohimoon tai jotain muuta. Eli joissain tilanteissa on selvää, että etäyhteyttä ei kannata käyttää, Rappe jatkaa.

Räihä-Mäntyharjun mukaan syytetyn henkilökohtainen läsnäolo voi olla perusteltua silloin, jos kyse on vakavasta rikoksesta.

– Varsinkin nuorten rikoksentekijöiden kohdalla voidaan pohtia, jääkö tietynlainen pelotevaikutus puuttumaan tai koetaanko asia ylipäänsä vähemmän vakavana, jos ollaan etäyhteyksien päässä, hän pohtii.

Tekniikan ja yhteyksien ongelmat isoin haaste

Yleensä ottaen osapuolet eivät näe suurta eroa – tai eroa ollenkaan – siinä, onko esimerkiksi todistaja etänä vai ei, kunhan videoyhteys toimii hyvin.

Etäoikeudenkäyntien isoimmat haasteet liittyvätkin ongelmiin yhteyksissä ja laitteissa. Pahimmillaan ne voivat johtaa siihen, että oikeudenkäynti lykkääntyy tai joudutaan aloittamaan alusta.

Asianajajaliitto peräänkuuluttaa sellaisen valtakunnallisen järjestelmän luomista, jolla etäyhteydet toimisivat myös esimerkiksi asianajotoimistosta käsin.

– Tällä hetkellä jos yhteyksien toimiminen halutaan varmistaa, se tarkoittaa käytännössä sitä, että asianosaisen pitää mennä jonkin toisen tuomioistuimen tiloihin ja sieltä osallistua Skypen kautta samassa verkossa kuin asiaa käsittelevä tuomioistuin, Räihä-Mäntyharju sanoo.

Tuomioistuimille koituukin lisätyötä

Vaikka etäoikeudenkäynnit säästävät aikaa ja vaivaa muilta osapuolilta, tuomioistuimille ne itse asiassa aiheuttavat lisätyötä.

– Osapuolten kanssa pitää sopia etäyhteyksien käytöstä sekä varmistaa, että yhteydet toimivat ja että kaikilla on käytössä laitteisto, joilla käyttö onnistuu. Etäistunnon järjestämisessä on monta lisäasiaa, jotka pitää ottaa huomioon. Tuomioistuimen näkökulmasta etäistunto ei siinä mielessä ole helpompi varsinkin, kun tuomioistuimen jäsenten pitää kuitenkin olla henkilökohtaisesti läsnä, Tuomioistuinviraston Jaakkola sanoo.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappen mukaan syyttäjien kokemus on, että eri tuomioistuinten ja jopa samassa tuomioistuimessa eri tuomarien välillä voi nykyään olla hyvin erilaista suhtautumista etäyhteyksien käyttöön. Jaakkolan mukaan osasyynä on se, että lainsäädäntö etäyhteyksien käytöstä on tulkinnanvarainen.

– Yksi tuomari voi katsoa, että etäyhteyksiä on mahdollista käyttää, kun taas toinen voi tulkita lakia niin, että oikeusturva ja asian selvittämisen tärkeys vaativat sitä, että ollaan henkilökohtaisesti läsnä. Lisäksi on tietenkin mahdollista, että myös jonkinlaiset muutkin asenteet vaikuttavat, hän sanoo.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut