Jos kansainväliseen liiketoimintaan liittyviin lahjusrikoksiin halutaan puuttua tehokkaammin, tarvitaan nykyistä tarkempaa ja kattavampaa lainsäädäntöä. Asiaa on selvittänyt Lapin yliopiston tutkijaryhmä valtioneuvoston toimeksiannosta.
– Lahjusrikosten yritystä tai vaikutusvallan kauppaamista ei ole erikseen kriminalisoitu ja yksityisen sektorin lahjontaa koskevat säännökset ovat nekin osoittautuneet vaikeasti sovellettaviksi, todetaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät lahjusrikokset tehdään usein yritysten liiketoiminnan yhteydessä ja yrityksen puolesta tai hyväksi. Siksi oikeushenkilön eli yrityksen vastuulle pitäisi antaa enemmän painoa, arvioidaan tutkimuksessa.
Tutkijaryhmän mukaan rikoshyöty on Suomessa määritelty ahtaasti ja lahjusrikoksella välillisesti saatua hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen määrääminen oikeushenkilölle on hankalaa.
Tutkimuksen mukaan Suomen käräjä- ja hovioikeuksissa on tähän mennessä käsitelty vain viittä tapausta, joissa on ollut kyse ulkomaisen virkamiehen lahjontaepäilystä kansainvälisen liiketoiminnan yhteydessä. Kaikissa tapauksissa lahjusrikossyytteet hylättiin viimeistään hovioikeudessa.
Syytteiden hylkäämisen taustalla olivat esimerkiksi ulkomaisen virkamiehen käsitteeseen liittyneet tulkintavaikeudet tai se, ettei näyttö ollut tuomioistuimen näkemyksen mukaan riittävä. Myös tahallisuuden toteennäyttäminen osoittautui ongelmalliseksi.
Tutkimuksen perusteella tuomareille, syyttäjille ja rikostutkijoille tarjolla olevaa koulutusta lahjusrikoksista on tarpeen lisätä ja kehittää. Perusteita näyttäisi olevan myös tuomarien jonkinasteiselle erikoistumiselle.
Tutkimus on julkaistu valtioneuvoston sivuilla. Se on osa valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.