Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääministeri Marin: Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä kansalaisaloitteilla

Pääministeri Sanna Marin (sd.) korostaa instituutioiden roolia Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Näillä hän viittaa presidenttiin, valtioneuvostoon ja eduskuntaan.

– Kansalaisaloitteet pitää asianmukaisesti käsitellä, mutta niiden kautta tietenkään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tehdä, vaan sitä tehdään vakaasti harkiten ja kaikkia menettelyjä kunnioittaen, hän sanoi toimittajille eduskunnassa.

Hänen mielestään tämä oli eduskuntapuolueiden yhteinen näkemys, kun ne keskustelivat yhdessä tiistaina illalla. Nato-jäsenyyttä koskeva kansalaisaloite on kerännyt tarvittavan määrän allekirjoituksia ja etenee eduskuntaan, joten Marin halusi kuulla puolueiden näkemyksiä asian käsittelystä. Aloitteessa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen Nato-jäsenyydestä.

Parlamentaarisen keskustelun aiheena oli myös laajemmin ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne.

– Mielestäni keskustelu oli hyvin yksimielinen. Yhdessä näemme, että turvallisuustilanne on muuttunut merkittävästi sen jälkeen kun Venäjä on Ukrainaan hyökännyt, hän sanoi.

– Tulemme arvioimaan, mikä olisi oikea tapa ja menettely käydä tätä keskustelua mahdollisimman järjestäytyneesti, rauhallisesti ja tarkkaan harkiten ja arvioiden, mikä on Suomen turvallisuuden näkökulmasta järkevin tie eteenpäin.

Marin kommentoi myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) lausuntoja lännen roolista. Halla-aho sanoi tiistaina Helsingin Sanomille , että lännen pitäisi tehdä sotilaallinen väliintulo Venäjän pysäyttämiseksi Ukrainassa.

– Tämä oli kovasti sanottu valiokunnan puheenjohtajalta. Uskon, että eduskunta omalta osaltaan arvioi, onko tässä millä tavalla menetelty.

Halla-aho oli myös tviitannut aiheesta.

Puolustukseen lisää rahaa

Marin piti keskustelutilaisuuden jälkeen selvänä, että Suomen puolustuksen määrärahoja pitää korottaa uudessa tilanteessa.

– Varmasti myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta määrärahatarpeita on. Hybridi- ja kybervaikuttamisen osalta tätä kokonaisuutta pitää katsoa ja lisäksi huoltovarmuuden näkökulmastakin meillä on paljon tehtävää, pääministeri luetteli.

Marin arvioi, että myös Venäjään kohdistetuilla taloudellisilla pakotteilla ja koko uudella taloustilanteella tulee olemaan laaja-alaista vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Meidän pitää tietenkin varmistaa, että ensi talvena ihmisten kodit lämpiävät kohtuullisin hinnoin ja että meidän ruokaturvastamme huolehditaan. Perusasioita huolehditaan, Suomella on tässä vankka perinne, Marin sanoi.

Marinin mukaan on mahdollista, että puolustukseen tullaan jo tänä vuonna osoittamaan lisätalousarvioiden kautta lisää rahaa. Hän arvioi myös, että uusi tilanne tulee näkymään huhtikuun alun kehysriihessä.

Hallituspuolueiden keskuudessa on talven mittaan käyty keskustelua budjettikehyksissä pysymisestä. Marinin mukaan Venäjän hyökkäys on muuttanut tilannetta myös budjettikehyksissä pysymisen suhteen.

– En lähde tässä kohtaa mitään tällaista linjaamaan, mutta voin todeta, että maailma on tänä päivänä hyvin erilainen kuin se oli viikko sitten. Yhtä lailla kuin pandemia muutti meidän arkemme perustavanlaatuisella tavalla, niin sota Euroopassakin on muuttanut, Marin sanoi.

"Vaarallisessa tilanteessa pitää olla kylmäpäinen"

Ennen keskustelun aloitusta keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, että suomalaisten päättäjien on nyt etsittävä sellaista vaihtoehtoa, joka pitäisi sodan poissa tästä maasta.

– Edellyttäisikö se Nato-jäsenyyttä? Totta kai tämä pohdinta kuuluu nyt myös puolueiden pöydälle, kun kansalaisten mieliala on selvästi muutoksessa ja turvallisuusympäristömme on radikaalisti muuttunut, Saarikko sanoi.

Hän kuitenkin korosti, että näin poikkeuksellisessa, vakavassa ja vaarallisessa tilanteessa pitää olla kylmäpäinen.

– Meidän pitää saavuttaa yhteinen tilannekuva siitä, mitkä olisivat jäsenyyden hyödyt ja haitat. Keskustelua ei pidä tukahduttaa, vaan nyt on aika käydä sitä, Saarikko jatkoi.

– Päätyykö se keskustelu johtopäätökseen, että Suomi vaihtaisi näkemystään ja pitkää linjaansa? Sen äärellä olen hyvin harkitsevainen, mutta totean, että keskustan kanta mahdollistaa sen, että Nato-jäsenyyskin tulee kyseeseen, mikäli kansalaismielipide muuttuu ja turvallisuusympäristö muuttuu, Saarikko jatkoi.

Saarikon mukaan on historiallista, että Ylen maanantaina julkistamassa mielipidekyselyssä suomalaisten enemmistö oli Suomen Nato-jäsenyyden kannalla.

– Se on hyvin ymmärrettävää. Se on suomalaisten reaktio Venäjän häikäilemättömään toimintaan Ukrainassa, Saarikko sanoi.

Kokoomus: Nato olisi järkevin turva

Kokoomus katsoi, että Suomen turvallisuusympäristö on pysyvästi muuttunut, joten turvallisuustyökaluja pitäisi arvioida uudelleen.

– Pahan päivän varalle meidän mielestämme Nato olisi järkevin turva, osana suomalaista turvallisuuspalettia, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen keskustelun alla.

Hän toivoi, että vuosiksi asiaa ei jäädä vatuloimaan, vaan prosessi voisi olla ripeäkin. Hän ei kuitenkaan antanut mitään tiettyä aikatauluvaatimusta siitä, millä tahdilla Nato-keskustelua pitäisi jatkaa.

– En ala ajamaan muita nurkkaan aikarajoilla, vaan meidän mielestämme pitää tehdä linjaus jatkotyöstä, jossa yhdessä löydämme ratkaisun. Toimenpiteiden aikataulutus on myös taktinen kysymys, joka Suomen pitää miettiä.

Marin sanoi keskustelun jälkeen, ettei tiistaina tehty mitään tällaisia lopullisia päätöksiä mistään prosesseista.

– Tätä tullaan arvioimaan, mikä olisi se oikea tapa tässä edetä. Minullakaan ei ole tähän vielä vastauksia, hän sanoi.

"Kansanäänestys riskaabeli"

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra varoi tiistaina visusti ottamasta kantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Purra kiitteli hallitusta parlamentaarisen keskustelutilaisuuden järjestämisestä, koska hän odotti sen antavan myös oppositiolle ajantasaista tietoa Ukrainan tilanteesta.

– Ulko- ja turvallisuuspoliittisella johdolla on nyt paras tilannekuva. Nyt kuulemme näistä seikoista. Sen jälkeen on mahdollisesti helpompaa muotoilla omia kantoja, Purra sanoi toimittajille.

Purran mukaan Nato-jäsenyyden kaltaisia valtavia linjauksia ei voi päättää juostessa, ei silloinkaan kun on akuutti tilanne.

– Tämä tilanne ei ole mistään suunnasta katsoen helppo. Kaikki valinnat ja valitsematta jättämiset, niillä on seurauksia, Purra muotoili.

Ajatusta Nato-jäsenyyteen liittyvästä kansanäänestyksestä Purra piti riskaabelina.

– Mikäli kansanäänestykseen mentäisiin, niin totta kai tähän prosessiin ja kansalaisten mielipiteisiin pyrittäisiin vaikuttamaan myös ulkoapäin, Purra sanoi.