Säteilyturvakeskus (STUK) rauhoitteli perjantaina suomalaisia, jotka olivat huolestuneet yöllä Ukrainasta kantautuneista uutisista hyökkäyksestä paikalliseen ydinvoimalaan.
Zaporizhzhjan ydinvoimala-alueella syttyi yöllä tulipalo Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Laitosalueella syttynyt tulipalo oli ydinvoimalan koulutusrakennuksessa.
STUKin mukaan tulipalo ei ole aiheuttanut varsinaista vaaraa laitoksen reaktoreille eikä säteilyä ole vuotanut ympäristöön.
– Meidän tietojemme mukaan minkäänlaista ydin- tai säteilyturvallisuusonnettomuutta näiden hyökkäysten johdosta ei ole tapahtunut, pääjohtaja Petteri Tiippana sanoi STUKin tiedotustilaisuudessa.
– Se tulipalo, joka siellä syttyi, ei ollut näissä reaktorilaitoksissa eikä suoraan niihin yhteydessä olevissa rakennuksissa vaan hieman kauempana laitosalueella. Se ei aiheuttanut suoraa vaaraa reaktorille eikä turvajärjestelmärakennuksille. Reaktorien turvallisuudesta pystytään edelleen huolehtimaan, STUKin apulaisjohtaja Tomi Routamo kertoi.
Tiippanan mukaan Ukrainan ydinvoimaloiden tilannetta on kuitenkin seurattava tarkasti. Maassa on 15 ydinreaktoria neljällä eri laitospaikalla.
Kaakkois-Ukrainassa sijaitsevan Zaporizhzhjan ydinvoimala on Euroopan suurin. Voimalassa on kuusi ydinreaktoria, joista tosin vain yksi on STUKin tietojen mukaan tällä hetkellä käytössä.
– Niin kuin nähdään, Venäjän toiminta on täysin arvaamatonta. Vahingollista tai tahallista hyökkäystä ydinvoimalaitokseen ei voida poissulkea, ja sen vuoksi tilannetta on seurattava ja oltava valmiina toimimaan, jos tarve vaatii, Tiippana sanoi.
"Säteilyvaikutukset rajoittuisivat lähialueelle"
Tiippana arvioi, että vakavassakin onnettomuustapauksessa Ukrainassa onnettomuuden säteilylliset seuraukset rajoittuisivat ydinvoimalaitoksen alueelle ja sen lähiympäristöön.
– Vakavassakaan ydinvoimalaitosonnettomuustilanteessa Suomeen ei tulisi sellaista päästö- tai säteilyvaikutusta, joka edellyttäisi ihmisten akuuttia säteilyltä suojaamista, hän painotti.
– Suomalaisilla ei ole mitään akuuttia huolta ydinvoimalaitosten onnettomuuksien suhteen Ukrainassa.
Tiippana tuomitsi jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ydinvoimalaitosta vastaan.
– Ylipäänsä koko sota on täysin tuomittava, mutta hyökkäykset ydinvoimalaitoksille on niin ikään kansainvälisin sopimuksin ja päätöslauselmin kielletty, mutta nyt näin on käynyt. Tämä on täysin tuomittavaa toimintaa, Tiippana sanoi.
"Tshernobyl ei voi toistua"
Ukrainan 15 ydinreaktoria ovat tuottaneet noin puolet maan sähköstä. Routamon mukaan sähkön käyttö on sodan takia vähentynyt, minkä takia vain osa reaktoreista on ollut tuotannossa.
Uutiset ukrainalaiseen ydinvoimalaan kohdistuneesta hyökkäyksestä toivat monille mieleen vuoden 1986 Tshernobylin ydinturman, jonka seurauksena säteilyarvot kohosivat Suomessakin. Tshernobylin tuhoutunut ydinvoimala sijaitsee Ukrainan pohjoisosassa lähellä Valko-Venäjän rajaa.
STUKin mukaan Tshernobylin onnettomuus ei voi toistua Zaporizhzhjassa erilaisen reaktorityypin takia.
– Reaktorit eivät ole samantyyppisiä kuin Tshernobylissä, eli grafiittitulipaloa ei voi syttyä. Ne ovat neuvostovenäläisiä reaktoreita, samankaltaisia kuin Loviisassa, mutta isompia, Routamo kertoi.
Loviisassa ja Zaporizhzhjassa käytössä olevien vesimoderoitujen reaktorien teknologia eroaa perustavanlaatuisesti Tshernobylin onnettomuusreaktorista.
– Sellaista voimakasta tehon lisäystä, mikä Tshernobylissä pirstoi reaktorin, ei tällaisessa reaktorissa voi syntyä, Routamo jatkoi.
Myös reaktorien suojarakennukset ovat STUKin mukaan Zaporizhzhjassa olennaisesti parempia kuin Tshernobylissä.
Tuuli puhaltaa Ukrainassa etelään
STUK seuraa säteilytilannetta sekä Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n Ukrainasta saamien tietojen kautta että eurooppalaisen mittausverkoston säteilyseurannan avulla.
Johtaja Pia Vesterbackan mukaan STUKissa on tehty leviämislaskelmia siltä varalta, että Zaporizhzhjassa voimalasta pääsisi ympäristöön jostain syystä radioaktiivisia päästöjä.
– Tuulen suunta on nyt sellainen, että jos jotain päästöjä tulisi, ne menisivät Krimin suuntaan ja Mustallemerelle. Pääsääntöisesti ne pysyisivät Ukrainan sisällä. Ehkä jonkin verran voisi mennä myös Venäjän puolelle riippuen siitä, miten tuuli alkaa kääntyä idempään, Vesterbacka sanoi.
Joditablettien hamstraukseen ei ole tarvetta
STUKin tiedotustilaisuudessa puututtiin myös joditablettien voimakkaasti lisääntyneeseen kysyntään viime aikoina, kun Ukrainan tapahtumat ovat säikäyttäneet suomalaisia. Joditabletti suojaa kilpirauhasta radioaktiiviselta säteilyltä.
Vesterbackan mukaan kriisitilanteisiin varautuminen on hyvä asia, mutta joditablettien hamstraukseen ei ole syytä.
– Meillä Suomessa ei ole nyt tarvetta joditablettien ottamiseen. Meillä ei ole sellaista tilannetta tai vaaraa näkyvissäkään tällä hetkellä, Vesterbacka sanoi.
Vesterbacka painotti myös, että joditabletteja ei tule ottaa omatoimisesti, vaan ainoastaan viranomaisen suosituksesta.
– Joditabletin suojavaikutus on hyvin aikasidonnainen ja se pitää ottaa oikea-aikaisesti. Jos sen ottaa liian aikaisin tai liian myöhään, sen tehovaikutus heikkenee. On äärimmäisen tärkeää, että se otetaan silloin kun viranomainen suosittelee sen ottamista, Vesterbacka sanoi.
Vesterbacka muistutti, että mahdollisessa säteilyvaaratilanteessa ensisijainen toimi on suojautuminen sisätiloihin.
– Joditabletti vain täydentää sisälle suojautumista, Vesterbacka painotti.
Vesterbackan mukaan ravinnelisäjodi ei ole vaihtoehto lääkevalmistejodille.
– Lääkevalmistejodissa jodipitoisuudet ovat tuhatkertaisia verrattuna ravinnelisäjodiin. Ravinnelisäjodista ei tule kilpirauhaselle sellaista suojaa kuin lääkevalmistejodista.
Myös Apteekkariliitto tiedotti aiemmin tällä viikolla, että joditablettien hamstraamiselle ei ole tarvetta. Apteekkariliitto muistutti tiedotteessaan, että jodin yliannostus on vaarallista, joten varmuuden vuoksi joditabletteja ei tule ottaa missään tilanteessa.