Suomen kesämökkeily on tulossa murrosvaiheeseen, sillä mökit ovat saamassa nuorempia omistajia. Moni kesähuvilan omistaja alkaa olla 80 ikävuoden tienoilla, ja osa heistä siirtää huvilan suoraan lapsenlapsilleen, kertoo Vapaa-ajanasukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.
Hänen mukaansa monen nuoren mökkiläisen toiveena on pihan helppohoitoisuus.
– Nuoremmille mökki on tukikohta, josta lähdetään tekemään kaikkea kivaa. Heille mökkeily ei ole enää itsetarkoitus. Helppohoitoinen piha on siitäkin syystä toiveissa.
Vaikka mökkipihasta ei haluta työleiriä, moni on valmis sijoittamaan huvilan piha-alueeseen säästelemättä rahaa.
– Kesäasunnon pihan laittoon menee helposti kymppitonni, enemmänkin, Tervo arvioi.
Uudemmat mökit muistuttavat sekä kooltaan että varustelultaan omakotitaloja, ne ovat monelle kakkoskoteja.
– Huvilan koon kasvun ohella esimerkiksi pihan terassien mitat ovat kasvaneet hyvin selvästi. Terassi voi olla nyt kooltaan viisin- tai kymmenkertainenkin takavuosien mökkiterasseihin verrattuna.
Varustelukierre?
Tanja Nieminen Maisemasuunnittelu Parempia Pihoja -yrityksestä on Tervon kanssa samaa mieltä.
– On ollut jo pitempään näkyvissä se, että kesämökkien moni piha on aika hyvin varusteltu. Usein pihalle halutaan yhdessäoloa ajatellen esimerkiksi komea kesäkeittiö.
Niemisenkin mukaan huvilan pihalta toivotaan nyt helppohoitoisuutta.
– Materiaalien ja myös kasvien valintaan kiinnitetään aika paljon huomiota. Kasvillisuuden puolella suositaan kunttaa (metsänpohjamattoa), palautetaan näin metsää mökkipihaan. Jos istutuksia tehdään, ne ovat nyt monesti kukkivia pensaita tai havuistutuksia, eli kasvillisuutta, jota ei tarvitse erikseen kastella.
Mikäli mökille laitetaan nurmikkoa, se on Niemisen mukaan nykyisin usein siirtonurmikko.
– Se on käyttökunnossa jo muutaman viikon kastelulla. Mutta isot nurmialueet eivät ole enää mökeillä kovin suosittuja.
Tervo tuumii, että tuohon on selvä syy.
– Jos et pääse kuukauteen mökille, eikä ole ketään joka kävisi leikkaamassa nurmen, paikka menee aika hurjan näköiseksi. Siitä on nyt keskustelua somessa, pitäisikö mökin nurmikko vaihtaa esimerkiksi kunttaan tai hiekkaan. Yksi ratkaisu on sekin, että kaivetaan mökkipihassa kalliota näkyviin.
Puusee sinnittelee
Tervon mukaan on nähtävillä myös trendin tapainen, jossa huvilan pihan suunnitteluun halutaan asiantuntemusta.
– Nykyisin esimerkiksi voidaan tilata mökin pihakatselmus joltakin firmalta, joka sitten tekee pihasuunnitelman.
Hintavammat, monipuolisesti varustellut mökit ja pihat ovat toki vielä vähemmistönä. Valtaosa Suomen kesäasunnoista on Tervon mukaan edelleen mökkikantaa, joka rakennettiin 70-, 80- ja 90-luvuilla.
– Näissä pihankin tekee edelleen useimmiten omistaja itse.
Rantasaunojen koon kasvusta Tervolla ei ole tilastotietoa, mutta hän arvioi, että paitsi niiden varustelu, myös mitat ovat kasvaneet.
– Yleensähän on niin, että jos mikä tahansa rakennus uusitaan, se on isompi kuin pois purettava.
Vanhastaan mökkipihaan on kuulunut puusee eli huussi. Niin moderniksi ei mökkeily Tervon mukaan ole mennyt, etteikö niitäkin edelleen rantamökeillä olisi.
– Veikkaisin, että perinteisiä huusseja on mökeillä vielä yli satatuhatta. Osa niistä ei ole lainmukaisessa kunnossa – jollekin mökin omistajille puuseen 500 euron kunnostus on liikaa.
Onnenmyyrillä savusauna
Maisemasuunnittelija Nieminen sanoo, että mökkirannan laiturit eivät ole kasvaneet kokoa samalla tapaa kuin pihan terassit, kesäkeittiöt tai rantasaunat.
– Laiturien kokoa rajoittaa se, että ilman lupaa laiturin mittaa ei saa venyttää yli seitsemään metriin rannasta.
Nieminen lisää, että "lähes kaikki" haluavat mökeilleen nykyisin ainakin vähän hiekkarantaa.
Jos mökillä on erillinen rantasauna, kaikki eivät enää tarvitse varsinaiseen huvilarakennukseen toista saunaa.
– Monelle riittää, jos ylämökillä on palju tai poreamme.
Kesämökin pihan kruununjalokivi, joka saattaa nostattaa kademieltäkin, on savusauna. Niitä on Suomen saunakannasta arviolta yksi prosentti, kuitenkin yhteensä noin 25 000 kappaletta.
Tapio Tervon mukaan uusia savusaunoja rakennetaan "aika vähän".
– Tyypillisin syy tähän on se, että useimmilla tonteilla ei saa olla asetuksen mukaan kuin kaksi tulisijaa. Jos yksi tulisija on mökissä ja toinen eri rakennuksessa tavallisessa saunassa, pitää olla erittäin iso tontti, jossa on erikoisoikeuksia, että voi rakentaa savusaunan.
Vielä 15 vuotta sitten Suomessa oli kuntia, joissa savusaunan sai rakentaa niinkin lähelle järveä kuin 10 metrin päähän rantaviivasta. Nyt rajoituksena on myös vaatimus savusaunan isommasta etäisyydestä rantaan.
– Nykyisin rakennetut savusaunat ovat monesti erilaisten hotellien tai pensionaattien pihoissa, joihin voi saada helpommin rakennuslupia, Tervo sanoo.
Rantarakentamisen ja mökkielämän muutkin säännöt ovat jo pitkään tiukentuneet, huipentumana maineikas jätevesiasetus. Nyt on Tervon mukaan kuitenkin luvassa mökkiväelle vaihteeksi helpotusta.
– Näyttää siltä, että lievennys sääntöihin on menossa läpi. Vastedes kevytrakenteiset rakennelmat, eli katokset, pienet majarakennukset ja sen tyyppiset, eivät enää vaadi rakennuslupaa, vaan niille riittää toimenpidelupa. Niiden tekeminen ei myöskään enää vähennä tontin rakennusoikeutta.