UPM:n Pesonen: Lakon menetykset kuitataan moninkertaisesti seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä

Metsäyhtiö UPM:n tuloksesta jäi puuttumaan 180–220 miljoonaa euroa Paperiliiton yli kolme ja puoli kuukautta kestäneen lakon vuoksi, mutta toimitusjohtaja Jussi Pesonen ei voisi olla iloisempi lakon lopettaneista työehtosopimuksista.

– Lakon aiheuttamat menetykset kuitataan moninkertaisesti seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä, Pesonen korostaa.

Hänen mukaansa Paperiliiton kanssa tehdyt viisi toimialakohtaista sopimusta ja jo viime vuoden puolella ilman lakkoja tehdyt kaksi mekaanisen metsäteollisuuden sopimusta tulevat tuottamaan tulosta hyvien katteiden muodossa.

Pesonen kertoo, että esimerkiksi vaneriteollisuudessa toimialakohtaisen työehtosopimuksen vaikutukset näkyivät ennätystuloksena vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Hän arvioi, että uudet sopimukset lisäävät joustavuutta tehtailla ja avaavat uusia investointimahdollisuuksia. Hän kuvaa uusien työehtosopimusten vaikutuksia suuriksi.

Pesonen vertaa uusien työehtosopimusten aiheuttamaa murrosta Voikkaan paperitehtaan sulkemiseen vuonna 2006. Hänen mukaansa UPM sai tuolloin paljon arvostelua osakseen, ja lakon vuoksi "nyt on ollut sama kaiku askelten".

Pesonen huomauttaa, että Voikkaalta alkoi kuitenkin UPM:n tuloskehityksen vahvistuminen. Useita paperitehtaita on mennyt kiinni painopaperien kysynnän laskiessa. Hän muistuttaa, että UPM on pitänyt huolta paperintuotannosta tästä huolimatta.

– Meidän täytyy huolehtia laskevan liiketoiminnan kannattavuudesta, Pesonen sanoo.

UPM:n kilpailijoista Metsä Group on irtautunut paperista kokonaan ja Stora Enso on irtautumassa viimeisistä paperitehtaistaan. Metsä Group ja Stora Enso suuntautuvat kartonkiin, joka ei kuulu UPM:n tuotevalikoimaan.

Vertailukelpoinen liiketulos pysyi liki ennallaan

UPM:n tulos ei notkahtanut edes lakkojen vuoksi tammi-maaliskuussa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 277 miljoonaa euroa, kun viime vuonna vastaavaan aikaan se oli 279 miljoonaa euroa. Liikevaihto paisui 2,5 miljardiin euroon 2,2 miljardista eurosta.

Liikevoiton ja liikevaihdon kehitys kuvaa sitä, että UPM pystyi korvaamaan lakkomenetyksiä ulkomailla sijaitsevilla tehtaillaan. Pesosen mukaan UPM ei kokenut lakon vuoksi asiakasmenetyksiä, toimitusmenetyksiä kylläkin.

Liiketoiminnan rahavirta kuivui kuitenkin ainoastaan 12 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 217 miljoonasta eurosta. Liiketoiminnan rahavirta on yksi kannattavuuden mittareista.

Analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikon Antti Viljakaisen mukaan vuoden ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoisen liikevoiton kohdalla UPM onnistui ylittämään markkinaodotukset noin 15–20 prosentilla.

– Ilman lakkoa UPM olisi tehnyt aivan erinomaisen tuloksen, Viljakainen kertoo STT:lle.

Myyntihinnat nousivat merkittävästi

Pesosen mukaan myyntihinnat nousivat merkittävästi kaikissa liiketoiminnoissa ja hintojen nousun vaikutus oli suurempi kuin muuttuvien kustannusten nousun vaikutus.

Paperiliiton lakko vaikutti tuotanto- ja toimitusmääriin erityisesti sellu-, paperi- ja biopolttoaineliiketoiminnoissa.

UPM:n Suomen sellutehtaiden ollessa kiinni vain Uruguayssa sijaitseva Fray Bentosin tehdas oli käynnissä. Pesonen kertoo, että Fray Bentosin tehdas teki vahvaa tulosta.

Biopolttoaineita UPM ei tuottanut lainkaan, koska Lappeenrannassa sijaitseva ainoa jalostamo oli suljettuna.

Kolmannes painopaperien tuotannosta seisoi lakon takia, mutta Pesosen mukaan yhtiö pystyi toimittamaan tilauksia varastoista ja Suomen ulkopuolisilta tehtailta.

Palkat taataan kahdeksi vuodeksi

UPM ja Paperiliitto hyväksyivät perjantaina sovittelija Leo Suomaan tekemän sovintoehdotuksen työriidan ratkaisemiseksi. Osapuolet solmivat ensimmäistä kertaa liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset.

Yhtiö kertoi aiemmin, että syntyneen sopimuksen palkankorotukset vastaavat yleistä linjaa. Tänä ja ensi vuonna palkat nousevat noin kaksi prosenttia vuodessa.

Pesonen korostaa yhtiön olevan niin luottavainen, että paperiteollisuudessa työntekijöille taataan palkat kahdeksi vuodeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että palkanmaksu jatkuisi kahden vuoden ajan, vaikka jokin yksikkö jouduttaisiin sulkemaan.

Tehtaiden tuotantoa käynnistetään

Pesonen kertoo, että lakon piirissä olleiden tehtaiden tuotantoa käynnistetään parhaillaan.

Hänen mukaansa tästä vuodesta odotetaan yhtiölle hyvää. Näkymiin vaikuttavat kuitenkin esimerkiksi Ukrainan sotaan ja Euroopan talouskasvuun liittyvä epävarmuus. Myös energia- ja raaka-ainemarkkinoiden tiukka tilanne vaikuttaa yhtiöön.

UPM on keskeyttänyt Ukrainan sodan vuoksi toimitukset Venäjälle sekä puun ostamisen Venäjällä ja Venäjältä. Yhtiö on päättänyt myös keskeyttää Tshudovon vaneritehtaan tuotannon.

Pesonen kertoo, että Venäjältä tuotu puu korvataan pääosin Suomesta hankitulla puulla. Puuta voidaan hankkia myös Baltiasta ja muualta Itämeren alueelta.

Hän uskoo, että Suomesta löytyy edelleen hakkuumahdollisuuksia. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa hakataan puuta Suomea enemmän suhteessa puuston vuotuiseen kasvuun.

Meneillä useita kasvuhankkeita

UPM odottaa, että tämän vuoden vertailukelpoinen liikevoitto on viime vuotta vastaavalla tai korkeammalla tasolla.

Yhtiöllä on meneillään useita kasvuhankkeita. Uusi sellutehdas on rakenteilla Uruguayssa, samoin kuin biokemikaalijalostamo Saksassa. Biopolttoainejalostamo on suunnitteilla Hollantiin.

UPM:n tulos otettiin myönteisesti vastaan Helsingin pörssissä. Yhtiön osakekurssi oli 1,8 prosentin nousussa myöhään iltapäivällä.

---

Korjattu aiempaa uutista klo 14.39: Yhtiö arvioi lakon vaikuttaneen osavuositulokseen noin 180–220 miljoonan euron verran (ei 180–200).

Mainos: LähiTapiola Uusimaa

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut