Naton varapääsihteeri kertoo olevansa yhä varma, että Suomi ja Ruotsi hyväksytään jäseniksi

Naton varapääsihteeri Mircea Geoana kertoo olevansa varma, että Suomi ja Ruotsi hyväksytään sotilasliiton jäseniksi, jos maat päättävät hakea jäsenyyttä.

– Jos maat hakevat jäsenyyttä, kuten ymmärtääkseni tapahtuu lähipäivinä, olen varma siitä, että (Naton) jäsenvaltiot käsittelevät heidän jäsenyytensä tässä liittokunnassa rakentavasti ja myönteisesti. Suomi ja Ruotsi ovat jo Naton läheisiä kumppaneita ja ne ovat elinvoimaisia demokratioita, joiden oikeusvaltion tila on virheetön, varapääsihteeri totesi.

Tämä pitää Geoanan mukaan paikkansa siitä huolimatta, että Turkki on esittänyt kriittisiä kommentteja Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä kohtaan.

– Keskustelimme eilen asiasta. Kuten aina Natossa, kävimme suoraa ja rakentavaa keskustelua. Turkki on tärkeä liittolainen, joka esitti huolenaiheensa, joista keskusteltiin ystävien ja liittolaisten kesken. Olen täysin varma, että jos nämä maat päättävät hakea jäsenyyttä, pystymme toivottamaan heidät tervetulleeksi ja löytämään konsensuksen.

Geoana esitti kommenttinsa toimittajille saapuessaan Nato-maiden ulkoministerien epäviralliseen tapaamiseen Berliinissä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergilla todettiin koronatartunta hieman ennen Berliinin kokousta, joten hän ei päässyt paikan päälle.

Stoltenbergin on määrä esiintyä etäyhteyden välityksellä myöhemmin sunnuntaina pidettävässä lehdistötilaisuudessa.

"Ovemme ovat enemmän kuin auki"

Optimistiset äänenpainot vallitsivat myös Nato-maiden ulkoministerien toimittajille antamissa kommenteissa näiden saapuessa Saksan ulkoministeriön rakennukseen. Suomen ja Ruotsin sujuvaa jäsenyysprosessia lupaili kokouksen emäntä, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock.

– Euroopassa kaikki on muuttunut. Nato on aina ollut puolustusliitto ja sellaisena se myös pysyy, mutta ennen 24. helmikuuta (Venäjän hyökkäys Ukrainaan) Natoon liittyminen ei ollut korkealla monien maiden asialistalla. Suomessa ja Ruotsissa ihmiset eivät ennen halunneet liittyä Natoon, mutta heidät on nyt työnnetty siihen. He ovat läheisiä (Naton) kumppaneita, ja ovemme ovat heille enemmän kuin auki. Jos he päättävät liittyä Natoon, se tekee meistä vieläkin vahvemman.

Baerbockin mukaan Saksa on valmistautunut tekemään Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä mahdollisimman nopean ratifiointiprosessin. Ulkoministerin mukaan on tärkeää, ettei jäsenyyden hakemisen ja sen hyväksynnän väliin jäävä harmaan alueen aika ole pitkä. Baerbockin mukaan liittymisprosessi onnistuu nopeasti, jos Suomi ja Ruotsi jäsenyyttä hakevat.

"Nämä ovat historiallisia hetkiä"

Luottavaisin mielin kameroiden edessä esiintyi muun muassa Kanadan ulkoministeri Melanie Joly.

– Nämä ovat historiallisia hetkiä. Kaikki liittokunnan jäsenet tiedostavat tämän, Joly kuvasi Ukrainan sodan muuttamaa maailmaa.

Jolyn mukaan tavoitteena on varmistaa, että Nato-maat toimivat yksissä mielin. Hän kertoi Kanadan työskennelleen aiemminkin Turkin kanssa erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

– Meidän on kaikkien muistettava, että nämä ovat haastavia aikoja. – – Uskomme avointen ovien politiikkaan, ja siksi haluamme varmistaa, että eri maat kuten Suomi ja Ruotsi voivat liittyä liittoumaan. Kanada aikoo ratifioida asian nopeasti, tämä ei ole puoluepoliittisen erimielisyyden aihe Kanadassa.

Joly ei kommentoinut tarkemmin sitä, onko Turkki esittänyt suljettujen ovien takana konkreettisia vaatimuksia Nato-maille Suomen ja Ruotsin jäsenyyden hyväksymistä vastaan.

– Meillä on kaikilla poliittiset strategiamme, ja diplomatian tarkoituksena on löytää yhteistä aluetta.

Varapääsihteeri onnitteli Ukrainaa Euroviisujen voitosta

Epävirallinen kokous on ensimmäinen laatuaan Naton historiassa. Suomen ja Ruotsin lähestyvien jäsenyyshakemusten ohella tapaamisessa käsitellään Ukrainan sodan tilannetta.

Varapääsihteeri Geoana onnitteli sotaa käyvää Ukrainaa Euroviisujen voitosta. Geoanan mukaan voitto kertoo Ukrainan taakseen keräämästä valtavasta kansainvälisestä tuesta.

– Enkä sano tätä vitsaillakseni. Olemme nähneet valtavaa julkista tukea Ukrainalle. Venäjä on aloittanut brutaaleimman ja kyynisimmän sodan sitten toisen maailmansodan. Olemme yhdistyneitä ja vahvoja, ja autamme Ukrainaa voittamaan sodan.

Haavisto: Hyvin monet Nato-maat luvanneet nopeaa käsittelyä Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukselle

Berliinissä Nato-maiden ulkoministerien kokouksen illallisvieraana ollut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo hyvin monien Nato-maiden luvanneen Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksille nopeaa käsittelyä parlamenteissaan.

Nato-maat ovat Haaviston mukaan ymmärtäneet, että jäsenyyshakemuksen jättämisen ja jäsenyyden hyväksynnän väliin jäävän harmaan alueen ajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt.

– Jos ja kun Suomen ja Ruotsin hakemukset jätetään, monet maat ovat valmiita ilmoittamaan yksipuolisista turvallisuusavun lisäyksistä, Haavisto kertoo.

Tähän voisi kuulua lisääntyviä sotilasvierailuja ja yhteisharjoituksia, kertoo Haavisto.

Haavisto kommentoi keskustelujen sisältöä etäyhteyden kautta toimittajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa matkallaan lentokentälle.

Haavisto Aftonbladetille: Suomi jättää Nato-hakemuksen todennäköisesti keskiviikkona

Suomi jättää Nato-hakemuksen todennäköisesti keskiviikkona, kertoi Haavisto ruotsalaislehti Aftonbladetille ennen ulkoministerien tapaamista.

Lehden haastattelussa Haavistolta kysyttiin, milloin Suomi jättää Nato-hakemuksensa. Haaviston mukaan hakemuksen jättää fyysisesti Suomen Nato-lähettiläs Brysselissä, todennäköisesti keskiviikkona.

Jos neuvottelut sen jälkeen alkavat Naton kanssa, niitä hoitavat Suomen ulko- ja puolustusministeriön delegaatiot, Haavisto kertoo ruotsalaislehdelle.

Haavisto kertoo olevansa myös tyytyväinen Ruotsin etenevästä Nato-prosessista. Ruotsalaislehti Expressen kertoi torstaina lähteisiinsä nojaten, että Ruotsi aikoo hakea Nato-jäsenyyttä jo maanantaina.

Turkki nosti itselleen tärkeätä terrorismiteemaa

Berliinissä yhdeksi illalliskeskustelun keskeiseksi teemaksi nousi Turkin julkisuudessa esittämä penseys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksia kohtaan. Ulkoministeri Haavisto on aiemmin vakuutellut Turkin suhtautuneen maiden keskinäisessä yhteydenpidossa suopeasti Suomen tavoitteisiin.

Berliinissä tästä ei nähty julkisia merkkejä, kun Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu toisti toimittajille maansa presidentin Recep Tayyip Erdoganin syytöksen, että Ruotsi ja Suomi tukisivat kurdien sissijärjestö PKK:ta ja sen syyrialaishaara YPG:ta.

– Turkki on alusta lähtien kannattanut Naton avointen ovien politiikkaa, mutta emme voi hyväksyä sitä, että liittolaisemme ja ystävämme tukevat terroristijärjestöä, joka tekee hyökkäyksiä Turkin joukkoja vastaan.

Ulkoministeri mainitsi myös Turkkiin kohdistuvat vientirajoitteet, jotka ovat hankaloittaneet sen puolustusteollisuuden hankintoja ulkomailta. Sovittelevaa sävyä ei juuri löytynyt toimittajille annetussa lausunnossa, joskin Cavusoglu sanoi, että asiasta pitää neuvotella.

Teoriassa yksikin Naton jäsenmaa voi estää uuden jäsenen liittymisen, sillä jäsenyys vaatii jokaisen jäsenmaan parlamentin ratifiointia.

Turkki toivoo enemmän terrorismin torjumista

Haaviston mukaan suljettujen ovien takana käydyt keskustelut ovat olleet ystävällismielisiä, mutta Turkki on tuonut esiin itselleen tärkeätä terrorismin teemaa.

– On selvää, että Turkille jotkut näistä kysymyksistä ovat tärkeitä, ja he toivoisivat maiden tekevän enemmän terrorismin kukistamiseksi, Haavisto sanoi.

Haavisto kertoo keskusteluissa korostaneensa Suomen tekemää työtä äärijärjestö Isisin vastaisessa kamppailussa. Lisäksi hän korosti sitä, että Suomen linja kurdien PKK:ta ja YPG:ta kohtaan on täysin linjassa muiden EU-maiden kanssa.

– Olemme listanneet terroristijärjestöiksi kaikki järjestöt, jotka EU:n puolelta on tällaisiksi listattu, emme poikkea mitenkään muista.

Yhteisten illalliskeskustelujen lisäksi Haavisto kertoo käyneensä useita kahdenvälisiä keskusteluja paitsi Turkin ulkoministerin myös muun muassa Ruotsin, Saksan, Italian ja Romanian ministereiden kanssa.

Naton nykyisten jäsenmaiden ulkoministerien epävirallinen tapaaminen jatkuu vielä sunnuntaina Haaviston jo poistuttua paikalta. Epävirallinen tapaaminen oli ensimmäinen laatuaan Nato-maiden ulkoministereille.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut