Veneillessä sattuneet hukkumiskuolemat tapahtuvat useimmiten ilman pelastusliivejä liikkeellä olleille miehille. Yli puolet heistä on ollut pelastusliivittömyyden lisäksi päihtyneitä.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tarkasteli suomalaisten hukkumiskuolemia laajassa tutkimuksessaan. Tutkimuksen mukaan vuonna 2021 yhteensä 32 ihmistä kuoli ollessaan liikkeellä vesikulkuneuvolla. Hukkuneista 22 oli liikkeellä soutuveneellä, loput esimerkiksi moottoriveneellä.
Kaikki veneillessä hukkuneet olivat miehiä, puolet heistä yli 59-vuotiaita. Päihtyneitä hukkuneista oli runsas puolet, ja päihtyneistä lähes kolme neljästä oli vahvassa, yli 1,2 promillen humalassa.
– Jos on iäkäs ja sitten vielä humalassa, niin siinähän on kaikki riskitekijät olemassa. Tässä näkyy ehkä sellainen jääräpäisyys taustalla, että jos on aina menty, niin mennään nytkin. Nämä eivät ole mitään satunnaisia, esimerkiksi kaupunkilaisia, jotka lähtevät kerran vuodessa mökille soutelemaan, sanoo Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.
Veneilijä hukkuu todennäköisemmin rantakaislikossa kuin järvenselällä
Veneilijöille sattuneita hukkumiskuolemia yhdistävät veneestä putoaminen ja veneily ilman pelastusliivejä. Ilman liivejä oli liikkeellä 26 ihmistä viime vuonna veneillessä hukkuneista.
– Perinteiset vanhat savolaismalliset soutuveneet, sellaiset palkomalliset, ne ovat tosi kiikkeriä. Niissä on kovera, liukas pohja, ja siellä kun horjahtaa, niin sitä on melkein heti järvessä, sanoo Valonen.
Suurin osa veneilykuolemista tapahtuu aivan rantakaislikon tuntumassa. Tutkimuksessa mukana olleista tapauksista vain kaksi sattui isolla järvenselällä kaukana rannasta.
Yleisin syy hukkumiselle on se, että hukkuneet ovat jostain syystä pudonneet veneestä, eivätkä ole päässeet pois vedestä. Kolmasosassa kuolemaan johtaneista soutuveneonnettomuuksista vene oli kaatunut tai uponnut.
– Kuvaa tätä tilannetta, että siellä ollaan niin huonossa kunnossa. Perinteinen käsitys, että joudutaan jossain isolla järvenselällä merihätään kunnon veneellä, sitä ei tapahdu, sanoo Valonen.
Otkesin mukaan veneestä pudottiin esimerkiksi verkkoja kokiessa, kalastaessa ja veneellä laituria lähestyttäessä.
Promilleraja myös soutuveneilyyn?
Pelastautumismahdollisuuksiin vaikuttaa ihmisen fyysisen toimintakyvyn ja uimataidon lisäksi se, onko pelastusliivi ollut käytössä ja onko esimerkiksi alkoholia käytetty ennen veneeseen nousemista.
Huviveneilijöillä ruorijuoppouden raja on 1,0 promillea. Oikeusministeriö on perustellut rajan pysyttämistä 1,0 promillessa sillä, että valtaosa veneilyonnettomuuksista ja hukkumisista tapahtuu soutuveneellä ja niin, että ollaan yli yhden promillen humalassa. Rajan laskemisella ei ole katsottu olevan merkitystä.
Ministeriön mukaan "täsmäjuopottelu" vesiliikenteessä on kuitenkin lisääntynyt. Sillä tarkoitetaan alkoholin juomista tietoisesti niin, että humalatila jää alle 1,0 promillen rangaistavuuden.
Otkesin mukaan promillerajoja tulisi tiukentaa. Soutuveneilyssä promillerajaa ei nykyisellään ole laisinkaan.
– Pelin henki on sellainen, että vesille se alkoholi jollain tavalla kuuluu. Isolla veneellä ajaessa sopii, että on neljä olutta juotu. Sitten soutuveneessä juodaan kirkasta viinaa, niitä pulloja löytyy sieltä veneen pohjalta, sanoo Otkesin Valonen.
Otkesin mukaan promilleraja myös soutuveneilyssä olisi tarpeellinen, mutta sen valvominen on käytännössä vaikeaa.
– Nämä tapahtuu tuolla maaseudulla, pikkujärvillä, omissa rannoissa. Sellaisella vastaavanlaisella kontrollilla kuin vaikka tieliikenteessä, että puhallutetaan siellä täällä, niin ei se tilanne taida tulla kuntoon, sanoo Valonen.
Hukkumiskuolemat kuriin asennemuutoksella
Asennemuutoksella voitaisiin ehkäistä hukkumiskuolemia. Edelliseen, kymmenen vuotta vanhaan Otkesin tekemään vastaavanlaiseen tutkimukseen verrattuna hukkumisten määrä on jo vähentynyt. Tähän syynä on esimerkiksi uudempien sukupolvien ja yhteiskunnan turvallisuusajattelu.
Valosen mukaan nuoremmat sukupolvet ovat uimataitoisempia ja myös heidän päihteidenkäyttönsä voi olla hallitumpaa. Jokainen voi hänen mukaansa myös tehdä omalta ja läheistensä osalta parempia valintoja.
– Läheisten perään katsominen on tärkeää. Jos lähipiiri näyttäisi esimerkkiä ja ostaisi iäkkäälle sukulaiselle vaikka lahjaksi pelastusliivit ja paremman veneen, sanoo Valonen.
Pelastusliivien käyttö antaisi veden varaan joutuneelle enemmän pelastautumisaikaa. Lisäksi vanhat kiikkerät soutuveneet tulisi Otkesin mukaan vaihtaa uusiin, tukevampiin ja turvallisempiin malleihin, jotka eivät keikahtaisi ympäri niin helposti. Nykyiset myynnissä olevat soutuveneet ovat Valosen mukaan varustettu CE-merkinnällä, mikä kertoo veneen täyttävän esimerkiksi turvallisuusvaatimuksia.