Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

HS:n entinen toimituspäällikkö poliisikuulustelussa: Päätoimittaja Kaius Niemi sai tiedon Viestikoekeskus-artikkelista ennen sen julkaisua – Niemi ei kiistä eikä vahvista tietoa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ei kiistä tai vahvista entisen toimituspäällikön Erja Yläjärven kuulusteluissa kertomia tietoja, joiden mukaan hän tiesi Viestikoekeskus-artikkelista jo viimeistään 14. joulukuuta 2017 eli kaksi päivää ennen sen julkaisua.

Yläjärvi kertoi Niemen olleen mukana suunnittelukokouksessa, jossa artikkeli oli esillä.

Niemi ei myöskään ota kantaa siihen, milloin hän tarkalleen sai artikkelista tietää, tai milloin julkaisupäätös jutusta tehtiin.

– Näitä yksityiskohtia varmasti käsitellään alkavassa oikeudenkäynnissä, Niemi sanoo STT:lle.

– Tämän jutun osalta Helsingin Sanomien toimituksessa on toimittu normaalisti näiden toimituksellisten prosessien mukaan, ja se sisältää myös normaalin esimiesvastuun, joka koskee minua. Vastaava päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä.

– On hyvä ymmärtää, että olemme itse nimenneet Erja Yläjärven todistajaksi.

"Syytteet ovat perusteettomia"

Niemen mukaan oleellista oikeudenkäynnin kannalta on se, että nyt syytteessä olevat henkilöt eli toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen ja politiikan toimituksen silloinen vt. esimies Kalle Silfverberg "eivät ole istuneet tässä suunnittelukokouksessa tai suunnittelukokouksissa, eikä heidän kuulukaan niissä istua."

– Tämä kolmikko ei ole päättänyt tämän jutun julkaisusta, eli he eivät ole myöskään sitten paljastaneet mitään turvallisuussalaisuuksia, Niemi sanoo.

– Mielestäni nämä nyt tulleet uudet tiedot osoittavat entistä vahvemmin, että nämä syytteet ovat perusteettomia.

Niemi vetoaa marraskuussa 2020 laadittuun Helsingin Sanomien loppulausumaan, jossa sanotaan päätoimittajan vastaavan kaikesta lehden sisällöstä.

Esitutkinnassa Niemeäkin epäiltiin rikoksesta, mutta hän ei lopulta saanut syytettä. Syyttäjä katsoi, ettei asiassa löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua. Syyttäjällä ei tuolloin vielä ollut tiedossa Yläjärven kuulustelukertomusta viime viikolta.

Niemen mukaan syyttäjän viimevuotinen päätös oli hänelle yllätys, koska lähtökohtana on hänen mukaansa koko ajan ollut se, että vastuu on päätoimittajalla.

Esitutkintamateriaalin perusteella Niemi ei välttämättä saanut tietää artikkelista ennen julkaisuviikkoa. Toimittaja Halminen on tiistaina 12. joulukuuta 2017 lähettämässään Whatsapp-viestissä epäillyt, ettei "Kaius taida tietää tästä tekeillä olevasta juttuhankkeesta mitään."

Myös lehtijuttu salattiin esitutkintapöytäkirjasta

Yläjärvi kertoi suunnittelukokouksesta poliisikuulustelussa syyskuussa 2022. Tiedot käyvät ilmi perjantaina julkiseksi tulleesta poliisin esitutkintamateriaalista. Yläjärveä on kuulusteltu vasta viime viikon maanantaina, 12. syyskuuta.

Yläjärvi kertoo olleensa paikalla suunnittelukokouksessa, ja hänen muistikuvansa mukaan myös Niemi kävi kokouksessa. Yläjärven mukaan artikkelista ei tehty julkaisupäätöstä vielä torstain 14.12.2017 kokouksessa.

Keskusrikospoliisi (KRP) luovutti perjantaina medialle HS:n Viestikoekeskus-uutisointia koskevan esitutkintamateriaalin. KRP:ltä on kestänyt neljä viikkoa peittää laajasta materiaalista salassa pidettävät kohdat. Esitutkintapöytäkirjasta on salattu myös itse juttu, jonka julkaisua koko esitutkinta ylipäätään koskee. Helsingin Sanomien artikkeli on kuitenkin edelleen julkisesti verkossa luettavissa, ja se on kertaalleen jo julkaistu lehden painetussa versiossa.

Lisäksi on salattu esimerkiksi Puolustusvoimien lausunnot, joissa se arvioi Helsingin Sanomien 16.12.2017 julkaiseman artikkelin aiheuttamaa vahinkoa.

Esitutkintapöytäkirjasta on salattu myös kopiot itse jutusta, jonka julkaisusta tutkinnassa on kyse. Esitutkintapöytäkirjasta vaikuttaisi salatun kaikki kohdat, joissa viitataan Helsingin Sanomien artikkelin sisältöön.

Oikeudenkäynti koskee joulukuussa 2017 julkaistua HS:n artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Syyttäjän mukaan ne sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa salassa pidettävää tietoa.

Kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Kaikki kiistävät syytteet.

"Tieto löytyi julkisista lähteistä"

Syytteessä olevat toimittajat ovat vedonneet siihen, että kaikki tieto, jota Viestikoekeskus-artikkelissa käytettiin, oli löydettävissä julkisista lähteistä.

Esitutkintamateriaalissa viitataan Pietiläisen loppulausuntoon. Hänen lausunnostaan ilmenee, että osa tiedoista on peräisin tiedustelulakeja koskevista luonnoksista. Pietiläisen loppulausuntoon vaikuttaisi kerätyn yksilöity luettelo tiedoista ja niiden julkisista lähteistä.

Tarkka luettelo on kuitenkin esitutkintamateriaalissa salassa pidettävä, mutta lähteitä, joihin puolustus vetoaa, on liitetty aineistoon tuhansien sivujen verran.

Mahdollisesti salassa pidettäviin tietoihin viitataan esitutkintapöytäkirjassa ainoastaan epäsuorasti. Omassa loppulausunnossaan Pääesikunta katsoo, että tiedon julkaiseminen on aiheuttanut vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja sotilastiedustelulle. Julkisesta versiosta ei kuitenkaan ole nähtävissä, mitkä artikkelin kohdat ovat olleet erityisen haitallisia.

Todistajana kuullun Pääesikunnan asiantuntijan mukaan artikkelin tiedot ovat aiheuttaneet vahinkoa maanpuolustuksen lisäksi poikkeusoloihin varautumiseen, Suomen kansainvälisiin suhteisiin, rikostorjuntaan, "valtion toimivuuteen" sekä "yleisesti Suomen kansalliseen turvallisuuteen".

Päätoimittajien yhdistys ja Julkisen sanan neuvosto ovat aiemmin vaatineet kannanotoissaan, että Viestikoekeskus-juttua koskevan oikeusprosessin tulisi olla mahdollisimman avointa.

Tutkintapyyntö päivää ennen jutun julkaisua

KRP:n esitutkintamateriaalista selviää, että Puolustusvoimille selvisi jo kymmenen kuukautta ennen Viestikoekeskus-jutun julkaisua, että Helsingin Sanomilla oli tietoa sellaisista salaisista asiakirjoista, joista tietää vain hyvin rajattu joukko.

Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen pyysi 10.2.2017 Puolustusvoimilta sellaisia asiakirjoja, jonka olemassaolosta hänen ei olisi pitänyt keskusrikospoliisin mukaan tietää lainkaan.

Tietopyynnössään Pietiläinen halusi Pääesikunnalta tietoa muun muassa suomalaisten kriisinhallintajoukkojen henkilötiedustelusta ja Puolustusvoimien tiedusteluosaston erikoiskursseista. Puolustusvoimat ei luovuttanut tietoa.

Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön vuotoepäilystään vasta päivää ennen kuin Helsingin Sanomat julkaisi Viestikoekeskusta käsittelevän juttunsa joulukuussa 2017.

Päätoimittajaa vastaan ei nostettu syytettä

Syyttäjän mukaan asiassa on tehnyt päätöksiä politiikan toimituksen esimies Kalle Silfverberg. Silfverberg kiistää tämän kanssasyytettyjensä Laura Halmisen ja Pietiläisen tavoin. Pietiläinen sanoo kirjallisessa vastauksessaan, ettei kukaan syytetyistä olisi voinut edes teoriassa tehdä minkään artikkelin julkaisupäätöstä. Uutisoinnista päättää toimituksen johto, eli toimituspäälliköt ja päätoimittajat, vastauksessa sanotaan.

Esitutkinnassa KRP epäili rikoksesta myös HS:n toimituspäällikköä Esa Mäkistä sekä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä. He eivät kuitenkaan saaneet syytettä. Syyttäjä katsoi, ettei asiassa löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus artikkelista jäi epäselväksi. Syyttäjällä ei siis tuolloin vielä ollut tiedossa Yläjärven kuulustelukertomusta viime viikolta.

STT ei ole tavoittanut perjantaina syytteistä vastannutta apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappea kommentoimaan sitä, vaikuttaako uusi tieto Niemen asemaan. Rappe kommentoi perjantaina Helsingin Sanomille, ettei asiaan ole tällä hetkellä muutoksia vireillä.

"En osaa sanoa, kuka viime kädessä päätti julkaisusta"

Yläjärvi sanoo poliisikuulustelussa, että hän oli saanut Silfverbergiltä tiedon, että Pietiläisellä oli valmisteilla Puolustusvoimiin liittyvä juttu tai juttuja.

– En muista tarkemmin ajankohtaa, jolloin keskustelu käytiin, mutta keskustelu oli hyvin yleisluontoinen. En tiennyt laadinnasta sen enempää tai siinä käytetyistä lähteistä, hän kertoo kuulustelussa.

Esitutkinta-aineistossa olevista sähköpostiviesteistä ilmenee kuitenkin, että Pietiläinen on lähettänyt marraskuussa 2017 muun muassa Yläjärvelle sähköpostiviestin, jossa hän kertoo Puolustusvoimien tiedustelua koskevasta juttuprojektistaan. Pietiläinen kertoo viestissä, että "olemme saaneet sisäistä salaiseksi ja erittäin salaiseksi leimattua materiaalia."

Yläjärvi kertoo kuulustelussaan nähneensä kaksi päivää ennen julkaisua luonnoksen 16.12.2017 julkaistusta Viestikoekeskus-artikkelista.

– Artikkeli oli muistaakseni osittain vielä keskeneräinen. Jäin siihen käsitykseen, että asiaan vielä palataan.

Yläjärvi kertoo olleensa artikkelin julkaisua edeltävänä päivänä ulkomailla. Hän ei osannut poliisikuulustelussa sanoa, miten asiaa on käsitelty julkaisua edeltävänä päivänä.

– En osaa sanoa, kuka on viime kädessä päättänyt, että artikkelit julkaistaan.

Ex-toimituspäällikkö kutsuttu todistajaksi oikeuteen

Yläjärvi on kutsuttu puolustuksen todistajaksi Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä. Yläjärven todistusteema on se, ettei toimittaja ole päättänyt artikkelin julkaisemisesta.

Oikeudenkäynti alkoi valmisteluistunnolla elokuun lopulla, ja todistajalista tuli silloin julkiseksi. Pääkäsittely Helsingin käräjäoikeudessa alkaa ensi viikolla.

Yläjärvi valittiin Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi vuonna 2018. Hän siirtyi Hufvudstadsbladetin vastaavaksi päätoimittajaksi viime vuonna.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.