Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Venäjän hallinto myöntää reserviläisten mobilisoinnissa tehdyt "virheet" – ei päätöstä sulkea Venäjän rajoja

Venäjän hallinto on myöntänyt, että reserviläisten mobilisoinnissa Venäjän sotatoimiin Ukrainassa on tehty "virheitä", kertoo uutistoimisto AFP.

Asiasta kertoi toimittajille Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov. Peskov lisäsi myös, ettei päätöstä maan rajojen sulkemisesta ole tehty.

Viime päivinä on odotettu päätöstä siitä, sulkeeko Venäjä maan rajat estääkseen värväykseen sopivia miehiä pakenemasta.

Venäläislehti Novaja Gazetan mukaan yli 260 000 miestä on lähtenyt osittaisen liikekannallepanon alkamisen jälkeen.

Lehti perustaa luvut nimettömänä pysyttelevään hallinnon virkamieheen, joka viittasi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n antamiin tilastoihin. Lähteen mukaan FSB raportoi, että yhteensä 261 000 miestä lähti maasta keskiviikon ja lauantai-illan välisenä aikana.

Virkamies kuitenkin ilmaisi Novaja Gazetalle epäilyksensä siitä, että FSB olisi voinut kerätä tiedot Venäjältä lähteneistä näin nopealla aikataululla.

Yli 2 000 otettu kiinni liikekannallepanoa vastustavissa mielenosoituksissa

Yli 2 000 ihmistä on otettu kiinni Venäjällä liikekannallepanoa vastustavissa mielenosoituksissa, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Mielenosoituksia on järjestetty useissa Venäjän kaupungeissa siitä lähtien, kun presidentti Vladimir Putin ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta keskiviikkona. Liikekannallepanon täsmennettiin tarkoittavan 300 000 rekrytointia Venäjän käydessä hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Erityisesti muslimienemmistöisen Dagestanin tasavallassa mielenosoitukset ovat äityneet harvinaisen rajuiksi, ja mielenosoittajat ovat ottaneet väkivaltaisesti yhteen viranomaisten kanssa Dagestanin pääkaupungissa Mahatshkalassa. Ihmisoikeussivusto OVD-Infon mukaan mielenosoittajia hakataan pampuilla ja heidän taltuttamisekseen käytetään tainnutusaseita.

Pelkästään Mahatshkalan mielenosoituksissa on ODV-Infon mukaan otettu kiinni yli sata ihmistä. Dagestanissa tunteita kuumentaa se, että Ukrainan sodassa on BBC:n laskujen mukaan ilmoitettu kuolleen yli 300 Dagestanista kotoisin olevaa sotilasta, mikä on kymmenkertainen määrä verrattuna Moskovasta lähteneisiin. Oikeat luvut ovat luultavasti julkisuudessa ilmoitettuja korkeampia, BBC kertoo.

Mies ampui rekrytointiupseeria värväyskeskuksessa

Arvostelijoiden mukaan viranomaiset ovat keskittyneet rekrytoinneissa syrjäseutuihin, kuten Siperiaan ja Pohjois-Kaukasiaan välttääkseen vastarintaa suurissa asutuskeskuksissa ja erityisesti pääkaupungissa Moskovassa.

Ust-Ilimskissä Itä-Siperiassa mies avasi tulen sotilaiden värväyskeskuksessa ja haavoitti rekrytointiupseeria, kertoi paikallinen kuvernööri Igor Kobzev Telegram-viestipalvelussa tänään.

Kuvernöörin mukaan ampuja pidätettiin välittömästi. Haavoitetun upseerin tila on kriittinen.

Tapaus osoittaa, kuinka jännittynyt ilmapiiri on Venäjällä keskiviikkona julistetun liikekannallepanon jälkeen.

"Miksi minun pitäisi mennä siihen hulluun sotaan?"

Suuri osa pakenijoista menee Mustallamerellä sijaitsevaan Georgiaan, jossa venäläiset voivat oleilla jopa vuoden ilman viisumia. Jotkut ovat ylittäneet rajan kävellen tai polkupyörillä, kertoi uutistoimisto AFP, joka haastatteli viime päivinä Georgiaan paenneita.

– Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin paeta Venäjältä, kertoi Nikitaksi esittäytynyt 23-vuotias venäläismies Kazbegin rajanylityspaikalla.

– Miksi minun pitäisi mennä siihen hulluun sotaan? En minä ole tykinruokaa. En ole murhaaja, hän sanoi.

38-vuotias Denis kertoi myös tulleensa Georgiaan pysyvästi.

– Presidenttimme haluaa raahata meidät kaikki veljessotaan, jonka hän julisti täysin laittomin perustein, Denis sanoi.

32-vuotiaalle Alexander Sudakoville osittainen liikekannallepano oli "viimeinen pisara".

– Ukrainalaiset ovat veljiämme. En ymmärrä, kuinka voisin mennä sinne tappamaan heidät tai tulla itse tapetuksi, Sudakov sanoi.

Georgian valtion tilastokeskus kertoi kesäkuussa, että lähes 50 000 venäläistä pakeni Georgiaan jo sodan neljän ensimmäisen kuukauden aikana.

Noin 40 000 muuta pakeni samana aikana Armeniaan, jossa ei myöskään vaadita viisumia venäläisiltä.