Suomen maksut EU:lle kasvoivat viime vuonna enemmän kuin Suomen tulot EU:lta, kertoo valtiovarainministeriö. Ministeriö huomauttaa kuitenkin, että rahavirroissa eivät näy kaikki EU-jäsenyyden hyödyt, kuten avoimet sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus.
Asukasta kohden Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 175 euroa, kun toissa vuonna summa oli 141 euroa. Nettomaksuosuuksien kasvuun vaikutti Britannian ero EU:sta, sillä Britannia oli EU:n kolmanneksi suurin rahoittaja.
Suomi maksoi viime vuonna EU:lle runsaat 2,5 miljardia euroa. Suomen maksut kasvoivat toissa vuodesta 217 miljoonalla eurolla.
Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 43 miljoonalla eurolla 1,6 miljardiin euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n koronapandemian hoitoa varten luodusta elpymisvälineestä 60 miljoonaa euroa.
Yli puolet Suomen saamista tuloista menivät maatalouden suoriin tukiin ja maatalouden kehittämiseen.
EU:n kokonaismenot olivat 228 miljardia euroa
EU:n kokonaismenot olivat viime vuonna 228 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan elpymisvälineestä annettu rahoitus. EU:n kokonaistulot olivat 240 miljardia euroa.
Jäsenvaltiot saivat unionin ohjelmista rahoitusta yhteensä 148 miljardia euroa, minkä lisäksi elpymisvälineestä jaettiin rahoitusta lähes 54 miljardia euroa.
Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat Kroatia, Liettua ja Unkari.
Euroina laskettuna Puola oli suurin saaja ja Saksa suurin maksaja.
Valtiovarainministeriö huomauttaa, että jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana nettomaksajiin vuodesta 2001 lähtien.