Pirkanmaan käräjäoikeus on hylännyt syytteet rikosasiassa, joka koski autismikuntoutuksessa työskennelleeseen hoitajaan kohdistunutta väkivallantekoa. Potilas hyökkäsi hoitajan päälle, tarttui tätä hiuksista ja paiskasi seinään siten, että tämä sai vammoja päähänsä ja niskaansa.
Syyttäjä vaati asiassa osastonhoitajien esimiehelle ja osastonhoitajalle rangaistusta työturvallisuusrikoksista vuosina 2019–2020. Syyttäjän mukaan hoitajaan kohdistunut hyökkäys oli seurausta heidän laiminlyönnistään. Riskinarvioinnissa ei ollut riittävästi huomioitu potilaiden henkilökunnalle aiheuttamaa vakavaa päänalueelle kohdistunutta väkivaltaa, syytteessä sanotaan.
Lisäksi syyttäjä vaati Pirkanmaan sairaanhoitopiirille 20 000 euron yhteisösakkoa.
Hoitaja: Väkivaltaa viikoittain
Väkivallanteon uhriksi joutunut lähihoitaja oli työskennellyt autismiyksikössä keväästä 2018. Hän sanoi jääneensä pois työstä huhtikuussa 2021 osittain väkivallan uhan takia.
Hänen mukaansa väkivaltaa ja sen uhkaa oli osastolla viikoittain ja häneen sitä kohdistui kuukausittain. Hän kertoi joutuneensa sairauslomalle väkivallan takia.
– Huitomista ja sylkemistä osastolla oli ollut päivittäin ja kerran pari viikossa lyömistä, potkimista ja päälle käymistä, hän sanoi.
Osastolla oli naisen mukaan erilaisia suojavälineitä, joilla pyrittiin estämään lyömistä, puremista ja tarttumista. Pään suojaksi oli tarjolla pipo, kolhulippis ja pehmokypärä. Hän sanoi, että osan asiakkaista kohdalla esimerkiksi pipoa ei voinut pitää, sillä se provosoi heitä enemmän.
Naisen mukaan väkivaltaan suhtauduttiin työpaikalla osittain vähätellen ja siten, että se kuului työhön.
Syytetyt: Sopivia päänsuojia ei ole olemassa
Syytetyt kiistivät syyllistyneensä laiminlyöntiin asiassa. Pään alueen suojaamisesta on toisen syytetyn mukaan jo vuosia huolehdittu antamalla työntekijöille hiusten suojaksi niin sanottu työturvallisuuspipo.
Toisen syytetyn mukaan vuonna 2018 tapahtuneen vakavan työtapaturman jälkeen yksikössä selvitettiin kypärän käyttöönottoa.
– Tuolloin on päädytty siihen, että markkinoilla olleet kypärät ovat olleet sellaisia, jotka aiheuttavat enemmän vaaraa työntekijälle kuin antavat tälle suojaa. Kypärät ovat olleet sellaisia, joita asiakas voi käyttää lyömä- tai kuristamisvälineenä.
Syytetyn mukaan yksikössä tehtävään työhön sopivia pääsuojaimia ei ole missään muuallakaan Suomessa onnistuttu löytämään.
Työturvallisuus oli syytettyjen mukaan parantunut yksikössä. Siihen on heidän mukaansa vaikutettu muun muassa tarjoamalla autismikoulutusta ja muuta koulutusta, kasvattamalla henkilöstömäärää ja erikoistumista sekä lisäämällä lääkäri- ja vartiointipalveluita.
Lisäksi yksikössä on syytettyjen mukaan lisätty väliseiniä ja vaihdettu huonekaluja painavampiin, jotta asiakkaat eivät voi heittää niillä toisiaan tai henkilökuntaa.
Sairaanhoitopiiri totesi vastauksessaan, että yksikössä hoidettavien erittäin vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten aggressiivisuudesta johtuvia tilanteita on käytännössä mahdotonta täysin estää ennakolta.
Sairaalahoitoa vaativien vammojen määrä väheni
Oikeuden mukaan esitetyn näytön valossa autismiyksikön työturvallisuutta pyrittiin vuoden 2018 lopulta parantamaan tietoisesti. Kirjallisena todisteena oli muun muassa tilastotietoa tapahtuneista väkivallanteoista.
Tietojen mukaan sairaanhoitoa vaatineita vammoja syntyi 80 kertaa vuonna 2018, 42 kertaa vuonna 2019, 36 kertaa vuonna 2020 ja 11 kertaa vuonna 2021.
– Se, että sairaanhoitoa vaativien vammojen määrä on laskenut osoittaa, että kyseisellä ajanjaksolla on tehty toimenpiteitä, jotka ovat johtaneet vakavampien vammojen vähentymiseen vuoden 2019 aikana lähes puoleen eli työturvallisuuden paranemiseen, tuomiossa todetaan.
Oikeus katsoi, että asiassa ei ole yksimielisyyttä erilaisten päänsuojainten toimivuudesta. Sen mukaan niiden hankkiminen osoittaa kuitenkin, että riskit on otettu huomioon.