Yhdysvalloissa 1990-luvulla alkanut niin sanottu firetys-ilmiö on yleistynyt Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana – erityisesti nuorten aikuisten joukossa, kertoo asiasta tietokirjan kirjoittanut juristi Maria Carlsson.
”Firettäjät” pyrkivät keräämään riittävän suuren pääoman säästämällä ja sijoittamalla niin, että he pystyvät jäämään pois työelämästä jo kauan ennen varsinaista eläköitymistä. Pääomatavoite riippuu ihmisen omasta kulutustasosta: kun tietää millaisen summan tarvitsee, saa laskettua säästösuunnitelmansa.
– Moni firettää 15–20 vuoden tavoitteella – eli pyrkii jäämään pois työelämästä jo neljäkymppisenä. Suomessa harva firettäjä on vielä ehtinyt saavuttaa tavoitettaan, ja onkin kiinnostavaa nähdä tulevaisuudessa, pysyykö ilmiö pinnalla ja pääsevätkö firettäjät tavoitteisiinsa, Carlsson toteaa.
Kirjainyhdistelmä fire tulee englanninkielisestä motosta "financial independence, retire early" – taloudellinen itsenäisyys, varhainen eläköityminen.
Carlssonin mukaan suurin osa firettäjistä laittaa kuukausittain rahaa talteen osakkeisiin tai rahastoihin. Moni asuu vuokralla ja käyttää asunnon hankkimiseen tarvittavat säästöt mieluummin vapaan tulevaisuuden tavoitteluun. Jotkut tekevät päätyönsä rinnalla osa-aikaisia töitä ja laittavat nämä ansiot suoraan säästöihin.
Asiaan kuuluu usein vahvasti myös oman kulutuksen vähentäminen, jolloin rahaa jää enemmän säästettäväksi.
Carlsson muistuttaa, että tavoitteeseen pääsemisen tiellä on useita kompastuskiviä.
– Sivutöiden tekeminen päätyön rinnalla voi olla nopeampi tie, mutta se on erittäin rankka tie, joka saattaa johtaa uupumiseen. Toisaalta pelkällä oman kulutuksen vähentämisellä tavoitteen saavuttaminen voi viedä hyvin pitkään, eivätkä kaikki välttämättä jaksa elää kymmeniä vuosia tiukalla säästölinjalla.
Jotta sijoitukset todella tuottavat tulosta, puhutaan Carlssonin mukaan yleensä vähintään kymmenen vuoden säästöurakasta. Tällaisella aikavälillä jokaisen elämässä voi tapahtua yllättäviä asioita, kuten avioero tai sairastuminen. Myös perheen perustaminen voi vetää talouden tiukille.
Carlsson uskoo, että parhaat onnistumisen mahdollisuudet ovat niillä, joiden suunnitelmaan mahtuu tarvittaessa myös joustavuutta.
Vapauden ja turvallisuuden tavoittelua
Carlssonin mukaan firetys kiehtoo nuoria aikuisia siksi, että he ovat aloittaneet työelämänsä tilanteessa, johon liittyy monenlaisia epävarmuustekijöitä.
– Nuoret aikuiset eivät ole työelämänsä aikana olleet oikeastaan koskaan sellaisessa tilanteessa, että he tietäisivät, että nyt heillä on turvallinen työ, joka tulee olemaan heillä eläkeikään asti. Heidän työelämänsä ovat ehkä koostuneet määräaikaisuuksista ja erityyppisistä projekteista, jotka tulevat ja menevät. Firetyksellä tavoitellaankin vapauden lisäksi myös turvallisuutta.
Carlsson uskoo, että ilmiön taustalla on lisäksi Suomen eläkejärjestelmään ja esimerkiksi alhaiseen syntyvyyteen liittyviä tekijöitä: nuoret aikuiset eivät välttämättä usko valtion eläkejärjestelmän kantavuuteen omalla kohdallaan.
Carlssonin mukaan firettäjien joukossa on paljon myös hektiseen työelämään uupuneita suorittajaluonteita, jotka kaipaavat kiireettömämpiä ja vapaampia työskentelytapoja.
– En usko, että kaikki firettäjät lopettavat työntekoa täysin vielä tavoitteeseen päästyäänkään. Sen sijaan se mahdollistaa sen, että ihminen voi tehdä aidosti tärkeäksi kokemiaan asioita, kuten vapaaehtoistyötä.
Nordea: Firetys-into on jo laskussa
Nordean mukaan firetyksestä puhuttiin muutama vuosi sitten paljon ja ilmiö näkyi voimakkaasti myös pankin vuonna 2019 teettämässä kyselytutkimuksessa. Kyselyn mukaan 18–25-vuotiaat nuoret sijoittivat tuolloin yhtä aktiivisesti kuin vanhemmatkin ikäluokat ja nuorista sijoittajista yli puolet ilmoitti tavoittelevansa taloudellista riippumattomuutta, kertoo Nordean toimipaikanjohtaja Sami Hämäläinen.
– Viime vuonna uusimme tutkimuksen, ja enää 39 prosenttia nuorista tavoitteli taloudellista riippumattomuutta. Yleisesti ottaen on paljon tyypillisempää, että sijoittamisella valmistaudutaan pahan päivän varalle tai haetaan joustoa elämään.
Molempiin Nordean kyselytutkimuksiin osallistui noin tuhat yli 18-vuotiasta suomalaista.
Hämäläisen mukaan on mahdollista, että koronapandemia on vaikuttanut säästämisen tavoitteisiin. Hän uskoo firetyksen olevan ilmiö, jota esiintyy eniten pitkien kurssinousujen aikana. Sen sijaan entistä useampi Nordean asiakas on aloittanut kuukausisäästämisen kartuttaakseen varallisuutta varsinaista eläköitymistä varten.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös Danske Bankissa.
– Eläkepäiviä varten säästäminen ja sijoittaminen aloitetaan entistä nuoremmalla iällä. Eläketurvaa ei rakenneta enää vain omistusasunnon varaan, vaan varallisuuden hajauttamisen merkitys ymmärretään laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin, sanoo Danske Bankin sijoittamisesta ja säästämisestä vastaava johtaja Ville Orava.