Rakennuskustannusindeksin kesäkuinen nousu lähes kymmeneen prosenttiin aiheuttaa kiinteistöveroon jopa 7–9 prosentin nostopaineen. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli vaatii hallitukselta pikaisia päätöksiä korotuksen estämiseksi.
Raklin mukaan kasvavien energiakulujen ja hintojen nousun kanssa kamppaileville kiinteistöveron roima korotus tarkoittaisi merkittävää lisätaakkaa.
– Kiinteistöverouudistuksen kaatoi tänä vuonna huoli asumisen kustannusten rajusta noususta. Samalla argumentilla voidaan perustella nyt indeksitarkistuksen merkittävää kohtuullistamista, toteaa johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Kotaniemen mukaan kiinteistöveron korotus iskee kovaa kansalaisiin tilanteessa, jossa rasitteena ovat myös ennätyksellisen kallis sähkö ja energia sekä nouseva korkotaso. Veron nousu siirtyisi sellaisenaan tai vastikkeissa omistusasujien sekä liike- ja toimistotilavuokralaisten maksettavaksi.
Jälleenhankinta-arvojen indeksitarkistuksen tavoitteena on ollut, että verotusarvojen muutokset heijastelisivat muutoksia rakennuksen markkina-arvossa.
– Nyt historiallisen korkeaa indeksitarkistusta ollaan kuitenkin tekemässä tilanteessa, jossa kiinteistöjen hinnat ovat pikemminkin laskussa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna rakennuskustannusindeksin vuosimuutos on ollut keskimäärin alle 2 prosenttia, Kotaniemi toteaa.
Raklin mukaan kiinteistöveron jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteita tulisi muuttaa ripeästi.
– Esimerkiksi viiden vuoden keskiarvo voisi olla toimiva tapa, joka toisi ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Kiinteistövero on kiinteistöjen ylläpidon suurin yksittäinen menoerä: Asuinkerrostaloissa se on noin 10 prosenttia, toimistotaloissa 20–30 prosenttia. Esimerkiksi 80-neliöisen perheasunnon kohdalla vastikemaksu nousee noin 3,6–3,9 euroa kuukaudessa.