Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus on elpynyt koronapandemian jälkeen

Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus eli esimerkiksi vaihto-opiskelu on elpynyt koronapandemian jälkeen, selviää Opetushallituksen tilannekuvakyselystä. Erot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat kuitenkin kasvaneet.

Yliopistossa opiskelevat lähtivät syyslukukaudella ulkomaanjaksoille yhtä usein kuin ennen koronaa. Ammattikorkeakouluissa ollaan vielä kaukana pandemiaa edeltävästä tasosta.

Tänä syksynä suomalaisista korkeakouluista lähti yli kaksi kuukautta kestävälle opiskelijavaihto- tai harjoittelujaksolle noin 3 200 opiskelijaa. Suomeen on taas tullut lähes 5 800 opiskelijaa ulkomaisista korkeakouluista syyslukukaudeksi.

Korkeakoulut odottavat lukujen kasvavan ensi keväänä, sillä ulkomaanjaksolle on tuolloin lähdössä arvion mukaan reilut 4 200 opiskelijaa. Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä ei ole vielä tiedossa.

Ulkomaanjaksolle lähtevien määrä laski jo ennen koronaa

Tämän syksyn ulkomaanjaksolle lähteneistä yli 60 prosenttia opiskelee yliopistossa. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus on ollut ammattikorkeakouluja aktiivisempaa myös koko koronapandemian ajan.

Vaihtoon lähtevien määrä alkoi laskea jo ennen koronapandemian alkua. Ennen vuotta 2016 Suomesta lähti ulkomaanjaksoille yli 10 000 opiskelijaa vuosittain. Lähtijöitä oli suunnilleen saman verran yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Opetushallitus on huolissaan erityisesti ammattikorkeakoulujen tilanteen kehityksestä.

– Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisyysosaaminen vaarantuu, mikäli kokemukset opiskelijavaihdoista ja ulkomailla harjoittelusta jäävät puuttumaan. Ulkomaanjaksolla opitaan yhä kansainvälisemmässä työelämässä tärkeitä avaintaitoja, joita tutkimusten mukaan ovat kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen ohella uteliaisuus, sitkeys ja tuottavuus. Näitä tarvitaan aivan kaikilla aloilla, sanoo vastaava asiantuntija Anni Kallio Opetushallituksen tiedotteessa.

Alhaisiksi jääneitä liikkuvuuslukuja selitettiin samoilla syillä, jotka tunnistettiin jo vuoden 2016 jälkeen tapahtuneen muutoksen taustavaikuttajiksi. Osallistujien määrää on laskenut opiskelijoiden paineet nopeasta valmistumisesta, tutkintorakenteiden tiukkuus sekä se, että kansainvälisiä opintoja ei ole suunniteltu tutkintojen osaksi. Myös opintotukikuukausien rajallisuus ja muut taloudelliset tekijät ovat korkeakoulujen mukaan laskeneet osallistujien määrää.

Opetushallitus on seurannut koronapandemian vaikutuksia korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuuteen keväästä 2020 lähtien tilannekuvakyselyillä, joista tuorein tehtiin lokakuussa 2022. Kyselyyn vastasivat Suomen kaikki 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua.