Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa Siperiassa yhä laajempia maastopaloja, ja lähivuosikymmeninä ne voivat vapauttaa valtavia määriä nyt maaperässä olevaa hiilidioksidia, selviää Science-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Tutkijat pelkäävät, että ylitämme pian rajan, jonka jälkeen pienet muutokset lämpötilassa voivat aiheuttaa paloalueiden eksponentiaalisen kasvun arktisella alueella. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan vuosina 2019 ja 2020 Siperiassa palaneet alueet olivat suuruudeltaan lähes puolet siitä, mitä alueella on yhteensä palanut 40 vuodessa.
Tutkimuksen tekijät arvioivat, että viimeaikaiset palot ovat vapauttaneet noin 150 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään, mikä on entisestään kiihdyttänyt ilmastokriisiä. Pohjoisen napapiirin yläpuoliset alueet lämpenevät neljä kertaa nopeammin kuin muu maailma.
Tutkijat keskittyivät tutkimuksessaan noin viisi ja puoli kertaa Ranskan kokoiseen alueeseen ja selvittivät satelliittikuvien avulla, kuinka paljon maastoa on palanut vuosina 1982–2020.
Yhden kesän paloista Espanjan vuoden hiilidioksidit
Tutkimuksen mukaan vuoden 2020 maastopalot tuhosivat yli 2,5 miljoonaa hehtaaria maata ja vapauttivat Espanjan vuotuisia päästöjä vastaavan määrän hiilidioksidia. Saman vuoden kesä oli Siperiassa keskimäärin kolme kertaa kuumempi kuin kesä 1980. Verhojanskin kaupungissa Venäjällä lämpötila nousi ennätykselliseen 38 asteeseen.
Keskimääräinen ilman lämpötila kesäkuukausina ylitti 10 astetta vain neljänä vuonna tutkimuksen aikana. Samoina vuosina oli myös eniten paloja.
Tutkijoiden huolena on, että 10 asteen raja ylittyy jatkossa aina vain useammin.
– Järjestelmä menee sekaisin, ja pienikin nousu yli 10 asteen aiheuttaa yhtäkkiä paljon paloja, sanoo tutkimusryhmään kuuluva David Gaveau uutistoimisto AFP:lle.
Hiilinielusta päästölähteeksi
Arktisessa maaperässä on varastoituneena valtavia määriä hiilidioksidia. Kun ilmastonmuutos lämmittää ja kuivattaa soisia alueita, palot ovat entistä todennäköisempiä.
Lisäksi palot vahingoittavat ikiroutaa, jonka hiilidioksidivarastot voivat olla vuosisatojen ikäisiä.
– Tämä tarkoittaa, että hiilinieluista tulee hiilidioksidin lähteitä, Gaveau kertoo.
Tulevaisuutta ajatellen tutkimus tarkasteli kahta eri skenaariota. Ensimmäisessä ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ei tehdä mitään ja lämpötilat jatkavat nousuaan, jolloin vuoden 2020 kaltaisia maastopaloja voi tulla vuosittain.
Toisessa skenaariossa lämpötilojen nousu saadaan taittumaan kuluvan vuosisadan jälkimmäisellä puolikkaalla. Tutkimusryhmän vetäjä Adria Descals Ferrando sanoo, että tällaisessa tilanteessa vuoden 2020 kaltaisia paloja koettaisiin keskimäärin kerran 10 vuodessa.
Gaveau huomauttaa, että kummassa tahansa tapauksessa mittavat palot arktisilla alueilla, yleistyvät merkittävästi vuodesta 2050 alkaen.