Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ministeri Saarikko: Kriisiajat eivät ole muuttaneet Suomen suhtautumista EU:n velkaantumissääntöihin

Suomen näkemys EU:n budjettisääntöjen tulevaisuudesta on yhä ennallaan, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Näin on ministerin mukaan siitä huolimatta, että talouden olosuhteet ovat muuttuneet ja kriisiajat näyttävät vain jatkuvan.

Jäsenmailla on ollut varsin erilaisia näkemyksiä siitä, miten velkaantumista tulisi jatkossa hillitä. Saarikon mukaan Suomi painottaa sitä, että jäsenmaat sitoutuvat velkakestävyyteen ja toisaalta tekevät itse ratkaisuja taloudestaan.

– Me painotamme velkakestävyyden merkitystä edelleen siitä huolimatta, että asia on myös itsellemme vaikea. Silloin meidän viestimme on erityisen painava, Saarikko sanoi toimittajille ennen euroryhmän kokousta maanantaina.

Hän viittaa siihen, että Suomella itsellään on ollut jo pidempään vaikeuksia pitää julkisen talouden velan määrä sallituissa rajoissa.

Tavallisina aikoina niin sanottu EU:n vakaus- ja kasvusopimus määräisi jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velan 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.

Koronapandemian alussa vuonna 2020 tehtiin mahdolliseksi poikkeaminen julkisen talouden vaatimuksista. Talouskurin höllennyksiä on päätetty jatkaa ensi vuoden loppuun asti.

"Sääntöjen täytyy ottaa olosuhteet huomioon"

Euroopan komission on määrä kertoa suuntaviivoistaan vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamiseksi keskiviikkona. Uudistustyö on lykkääntynyt useaan otteeseen. Varsinainen esitys se ei vielä ole, Saarikko korostaa.

Hänen mukaansa korona-aikana kaikilla oli vielä mahdollisuus toivoa, että kyseessä on ainutkertainen kriisi. Näin ei kuitenkaan ole.

– Sen takia sääntöjen on pakko palata, mutta totta kai niiden täytyy ottaa olosuhteet huomioon. Olen aistivinani, että komissio tavoittelee sellaista säännöstöä, joka olisi enemmän yksilöity, räätälöity kullekin jäsenmaalle. Siinä on sekä hyviä että huonoja puolia.

Tarkemmista yksityiskohdista Saarikko vaikenee toistaiseksi ja huomauttaa, että komission ensimmäisistä suuntaviivoista liikkuu paljon huhuja.

– Ennen kuin esitys on julki, sitä on hankala kommentoida, koska yksityiskohdat voivat olla hyvinkin merkittäviä.