Ulkoministeriön Venäjällä teettämän maakuvatutkimuksen mukaan yli puolet venäläisistä suhtautuu Suomeen yhä myönteisesti. Myönteisesti Suomeen suhtautuvien osuus on kuitenkin laskenut verrattuna aiempiin vuosiin.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään venäläisten mielikuvia Suomesta, venäläisten näkemyksiä Suomen ja Venäjän välisistä suhteista sekä Suomen tunnettuutta Venäjällä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 51 prosenttia täysi-ikäisistä venäläisistä suhtautuu myönteisesti Suomeen, 22 prosenttia kielteisesti ja 27 prosenttia ei osannut kertoa mielipidettään. Edellisessä tutkimuksessa viime vuonna positiivisesti Suomeen suhtautui 69 prosenttia ja negatiivisesti 5 prosenttia.
Valtakunnalliseen tutkimukseen vastanneista 54 prosenttia pitää Suomen ja Venäjän välisille suhteille suurimpana uhkana Suomen mahdollista jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Tosin vain 63 prosenttia koko Venäjällä tutkimukseen vastanneista tiesi Suomen aikovan liittyä Natoon.
Erikseen Luoteis-Venäjällä toteutetussa tutkimuksessa viime vuonna suurimmaksi uhaksi 32 prosenttia vastaajista koki pakotteet. Tänä vuonna Luoteis-Venäjän tutkimuksessa 49 prosenttia koki suurimmaksi uhaksi Suomen Nato-jäsenyyden.
Suomi yhdistetään luontoon, demokratiaan ja vapauteen
Tutkimuksesta selviää, että Suomi ja suomalaisuus yhdistetään luontoon, laatuun, pohjoismaalaisuuteen, vapauteen, demokratiaan sekä korkeaan elintasoon.
Tunnetuin suomalainen on edelleen tutkimuksen perusteella näyttelijä Ville Haapasalo, jonka tiesi noin 20 prosenttia vastaajista. Haapasalon jälkeen tunnetuimpia olivat marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja ex-formulakuljettaja Mika Häkkinen. Suomalaisbrändeistä tunnetuimpia olivat Nokia, tuorejuusto Viola, Tikkurila ja Valio. Nokian tunnisti 76 prosenttia vastaajista.
Ulkoministeriö on teettänyt maakuvatutkimuksia Venäjällä vuodesta 2017 alkaen, ja edellinen tutkimus oli vuodelta 2021.
Valtakunnallinen tutkimus tehtiin 21.–27. heinäkuuta tänä vuonna, ja sitä varten haastateltiin yli 1 600 täysi-ikäistä ihmistä 141 asutuskeskuksessa eri puolilla Venäjää. Vastaava tutkimus tehtiin myös Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä Pietarissa ja sitä ympäröivällä Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa sekä Murmanskin alueella, ja siihen vastasi 22.8.–7.9. välisenä aikana yli 1 800 ihmistä. Luoteis-Venäjän tutkimuksen aikaan osui Suomen päätös vähentää turismitarkoituksessa viisumia hakevien aikoja.
Tutkimuksen toteutti riippumaton venäläinen tutkimuslaitos Levada. Tulosten virhemarginaali on 3,4 prosenttia.