Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo korjaili lauantaina puoluevaltuustossa edellispäivän puheitaan SAK:n vaalitentissä. Hän oli tentissä esittänyt, että täyttä työaikaa tekevän ihmisen tulisi ansaita vähintään 1 500 euroa kuukaudessa, sillä oletuksella että palkkaa täydennetään perustulolla.
– Ei tietenkään kokopäiväisestä työstä tällainen palkka ole riittävä, vaan tarkoitin enemmän osa-aikatyötä tässä kohdassa, Ohisalo sanoi ja muistutti siihen, että vihreät on pitkään ajanut sosiaaliturvan kokonaisuudistusta kohti perustuloa.
Ohisalo kertoi, että rikkonaiset yöunet vaikuttivat siihen, että vastaus meni pieleen.
– Takana on kipeän lapsen kanssa valvottuja öitä ja tämä ehkä osittain meni tämän piikkiin, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kömmähdykset eivät jääneet vain tähän. Medialle jaettuun puheen loppuosaan oli vahingossa jäänyt vastausluonnoksia tiedotustilaisuutta varten.
– Lapsen vuoksi huonosti nukutun yön jälkeen vastasin epähuomiossa ohi kysymyksen. Tämä oli ihan karkea ajatusvirhe osaltani. Eihän 1 500 euroa ole millään tavalla reilu palkka, ei etenkään silloin, jos ihminen tekisi täyspäiväistä työtä, Ohisalo selvitti valmistellussa tekstissä.
Pienituloisilta ei pidä leikata
Puoluevaltuustopuheessaan Ohisalo esitteli kolmea vihreiden eduskuntavaalikampanjan pääteemaa, jotka ovat köyhyyden poistaminen, koulutus ja ympäristönsuojelu. Ohisalo sanoi puolueen ajavan 50 euron korotusta perusturvaan. Se tulisi maksamaan noin 100 miljoonaa euroa.
– Me emme halua leikkauksia pienituloisten ihmisten arjesta, kuten kokoomus on jo ennalta väläytellyt vaihtoehtobudjettiin liittyen. Ensi viikolla sitten nähdään keneltä ja kuinka paljon he ovat valmiita leikkaamaan, Ohisalo sanoi.
Koulutus on vihreiden keskeisin keino kriisien voittamiseen. Vihreät katsoo, että sitä tulisi kehittää muun muassa kasvattamalla peruskoulun tuntimäärää, joka on Suomessa pienempi kuin naapurimaissa.
– Peruskoulussa pitää saada perusasiat kuntoon, ei hokkuspokkusta, ei erityisiä hankkeita, mutta esimerkiksi pienempiä ryhmäkokoja. Opettajille aidosti aikaa kohdata lapset ja vaikkapa lisää tunteja siihen kouluviikkoon. Aidosti aikaa myös puuttua kiusaamisen kaltaisiin ilmiöihin.
Ruotsin uusi hallitus huolestuttaa
Ympäristönsuojelun alalla Ohisalo mainitsi Ruotsin, jonka uusi hallitus näyttää nyt huolestuttavaa esimerkkiä.
– Päästövähennyksiä eivät aio tehdä samaa tahtia, päästöt tulevat kasvamaan. Ja samalla he ovat myös ilmoittaneet leikkaavansa luonnonsuojelun määrärahoja. Tämä ei vihreille Suomessa sovi. Me haluamme vähintään tuplata luonnonsuojelun määrärahat seuraavalle kaudelle.
Puheessaan Ohisalo sanoi vihreiden haluavan, että kaikki valtion omistamat vanhat ja luonnontilaiset metsät tulisi suojella.
– Siinä ei käytäisi yksityisten maanomistajien kukkarolla, ja se voitaisiin päättää vaikka huomenna, jos tahtoa olisi, Ohisalo sanoi.
Lisäksi Suomessa pitäisi ennallistaa noin miljoona hehtaaria pieleen ojitettua suota.
– Tästä miljoonasta hehtaarista valtaosa palautuu ennalleen, kun se vain jätetään rauhaan. Vain noin 200 000 hehtaaria vaatisi lisätoimia palautuakseen, Ohisalo sanoi.
Ohisalo: Luonnonsuojelulain kohtalo on eduskunnan käsissä
Eduskunnassa vaikeuksiin joutuneen luonnonsuojelulain kohtalo on eduskunnan käsissä, sanoo Ohisalo.
Ohisalo sanoi puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä, että lakia on työstetty pitkään, ensin puolueiden kesken hallituksessa ja nyt eduskunnan kanssa. Ohisalo sanoi lähtevänsä siitä, että yhdessä sovitusta pidetään kiinni ja että laki saadaan aikataulun mukaisesti etenemään ympäristövaliokunnassa viimeistään tiistaina.
– Kyllä meidän näkemys on, että tästä laista siinä missä kaikista muista yhdessä sovituista laeista pidetään kiinni ja ne viedään maaliin asti.
Hän kertoi keskustelleensa laista sekä ympäristövaliokunnan edellisen puheenjohtajan Juha Sipilän (kesk.) että nykyisen puheenjohtajan Hanna Kososen (kesk.) kanssa.
Hallituspuolueiden kannat jakaantuivat kolmeen ryhmään, kun maa- ja metsätalousvaliokunta otti kantaa luonnonsuojelulakiin. Keskusta ja oppositiopuolueet haluaisivat poistaa laista pykäliä, jotka koskevat uhanalaisia luontotyyppejä. Keskustan mielestä mahdollisuus suojella joitakin luontotyyppejä automaattisesti loukkaisi maanomistajan omaisuuden suojaa. Vihreät ja muut kolme hallituspuoluetta taas päätyivät eri linjoille merimetsoja ja valkoposkihankia koskevien pykälien kohdalla.