Helsingin kaupungin ja yksityisten terveysyritysten toissa vuonna sopimat hoitajien rekrytointikiellot olivat eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan laittomia.
Asia ilmenee eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Maija Sakslinin antamasta päätöksestä. Päätös on päivätty 30. joulukuuta.
STT:n näkemän päätöksen mukaan Helsingin kaupunki rikkoi sekä perustuslakia että yhdenvertaisuuslakia, kun hankintasopimuksiin tehtiin kaupungin aloitteesta rekrytointikieltoa koskeva ehto.
Rekrytointikielto tarkoitti sitä, että terveysyritykset eivät saaneet tarjota Helsingin kaupungille työntekijöitä, jotka olivat työskennelleet kaupungin leivissä esimerkiksi edellisten kolmen kuukauden aikana. Joissain hankintasopimuksissa karenssi oli puoli vuotta.
Hoitajajärjestö Tehyn mukaan rekrytointia koskeva ehto on käytännössä estänyt hoitajien hakeutumista töihin yksityisiin terveysyrityksiin Helsingissä.
Apulaisoikeusasiamies otti asian käsittelyyn sen jälkeen, kun Tehy teki rekrytointikiellosta kantelun laillisuusvalvojalle marraskuussa vuonna 2021. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia lähetti ratkaisunsa Tehylle maanantaina.
– Tämä on meille merkittävä asia. Tässä lähdettiin mittauttamaan, onko Helsingin kaupungin eli Suomen suurimman työnantajan menettely ollut laillista, kommentoi päätöstä Tehyn juristi Päivi Vanninen.
– Nyt laillisuusvalvoja on tehnyt ratkaisun, että ei ole ollut.
Vastaavat rekrytointikiellot on sosiaali- ja terveysalan tuoreessa työehtosopimuksessa kielletty. Sopimus astui voimaan vuodenvaihteessa.
Kaupungin omien työntekijöiden kierrättäminen haluttiin välttää
Helsingin kaupungin ja terveysyritysten hankintasopimukset, jotka sisälsivät rekrytointikiellon, astuivat voimaan alkuvuodesta 2021. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan antamassa lausunnossa oikeusasiamiehelle sanotaan, että Helsingin kaupunki kohtasi vuonna 2021 vallinneessa pandemiatilanteessa "merkittäviä vaikeuksia" tarvittavan sote-henkilöstön saatavuudessa.
Helsingin kaupunki tavoitteli rekrytointikiellolla sitä, että kaupungin omat työntekijät eivät siirtyisi toiselle työnantajalle tekemään töitä Helsingin kaupungille.
Ehtojen avulla siis pyrittiin torjumaan tilannetta, jossa kaupungin palvelukseen tarjottaisiin sen omia työntekijöitä, jolloin terveydenhuollon henkilöstöresurssi ei tosiasiassa kasvaisi.
Päätöksessä todetaan, että Helsingin kaupungin mielestä tämä on ollut hyväksyttävä peruste asettaa rajoitteita henkilöstölle, jota terveysyritykset voivat tarjota kaupungille.
Rekrytointikielto oli syrjivä ja rikkoi oikeutta toimeentuloon
Myös apulaisoikeusasiamies katsoo päätöksessään, että kaupungin tavoite on sinänsä ollut hyväksyttävä. Sen sijaan menettely, jossa kaupunki on rekrytointikielloillaan asettanut omia silloisia tai entisiä työntekijöitään muita epäedullisempaan asemaan, on ollut syrjivä, päätöksessä todetaan.
Lisäksi apulaisoikeusasiamies näkee, että Helsingin kaupungin olisi perustuslain mukaan pitänyt vähintään välttää puuttumasta entisten tai nykyisten työntekijöidensä perusoikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä.
Lisäksi apulaisoikeusasiamies katsoo, että kaupunki laiminlöi perustuslaissa säädettyä velvollisuutta, jonka mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä.
Tehy nostanut kanteita rekrytointikieltoa noudattaneita yrityksiä vastaan
Tehyn juristi Vanninen kertoo, että järjestö on nostanut Helsingin käräjäoikeudessa useita kanteita rekrytointikieltoa noudattaneita terveysalan yrityksiä vastaan.
– Yrityksillä, joilta kaupunki on hankkinut palveluita, on ollut avoimia työpaikkoja, joita Tehyn jäsenet eivät ole saaneet vain siksi, että heidän työnantajansa on ollut Helsingin kaupunki, Vanninen kertoo.
– Meillä on tästä useita kanteita vireillä.
Vannisen mukaan Tehy ei pysty haastamaan asiassa Helsingin kaupunkia oikeuteen, vaikka kaupungin toiminta on nyt todettu laittomaksi. Tämä johtuu siitä, että Tehyn jäsenet eivät ole olleet kaupungin solmimissa sopimuksissa osapuolena.
– Jos meidän jäsenemme ja kaupunki olisivat tehneet tällaisen sopimuksen, pystyisimme toimimaan jäsenen puolesta, Vanninen sanoo.
– Nämä ovat olleet kuitenkin kaupungin ja yritysten välisiä sopimuksia, jotka kohdistuivat vain välillisesti kolmansiin osapuoliin eli Tehyn jäseniin.
Apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä kertoi ensimmäisenä Tehy-lehti.