Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan lisäbudjetin pandoja koskeva ehdotus vedetään pois. Ehdotus on herättänyt laajaa kritiikkiä, Kurvinen perustelee Twitterissä.
Pandojen jatkoa alkaa selvittää virkatyöryhmä, sillä asia on ratkaistava pian tavalla tai toisella, Kurvinen kirjoittaa.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen kertoi keskiviikkona alkuillasta pidetyssä infotilaisuudessa, että työryhmältä on odotettavissa lähiviikkoina ehdotuksia siitä, mikä pandojen tulevaisuus Suomessa on.
Yhtenä, joskin ministeriön virkamiesten mukaan viimeisenä, vaihtoehtona on myös pandojen palauttaminen Kiinaan.
– Ei pandojen palauttaminenkaan ole ilmaista, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoi tilaisuudessa.
Pandojen palauttamisella voisi olla myös laajempia vaikutuksia Suomen kauppapoliittisiin suhteisiin Kiinan kanssa. Husu-Kallion mukaan on selvitettävä tarkoin, miten esimerkiksi kiinalaiset yritykset suhtautuisivat siihen, jos Suomi luopuisi pandoista.
– Viesti olisi silloin se, että pandat eivät meitä niin kiinnosta. Pandat ovat oman maansa lähettiläitä täällä.
Lisääntymislainojen maksu Kiinalle erääntynyt
Ehdotus pandarahoista tuli kansliapäälliköiden mukaan maa- ja metsätalousministeriöstä.
– Virkakunnalla on ollut peruslähtökohtana, että kun pandat on aikanaan haluttu Suomeen, niin on sitouduttu siihen, että pandojen olot ovat asianmukaiset. Nyt olemme joutuneet tilanteeseen, jossa kustannustaakka alkaa olla aika iso, Juha Majanen sanoi.
Majanen painotti, että kyse on sitoumuksista, jotka Suomen julkinen valta on aikanaan tehnyt, ja että valtion on katsottava, että pandat voivat hyvin.
Virkamiesten mukaan Ähtärin eläinpuistolla on erääntyviä velkarästejä, jotka liittyvät niin sanottuun lisääntymislainaan. Se on ikään kuin vuosittainen maksu siitä, että pandat ovat Ähtärissä.
Valtiovarainministeriön lisäbudjettiehdotuksessa oli esitetty Ähtärin eläinpuiston pandoille viiden miljoonan euron valtionavustusta. Valtionavustus olisi virkamiesten mukaan mennyt muun muassa näiden rästien maksuun.
Yritysten tukihanat tukossa
Ähtärin eläinpuisto on pitkään kamppaillut talousvaikeuksissa. Eläinpuiston tavoitteena on ollut säätiöidä pandatoiminta Korkeasaaren eläintarhan tapaan, mutta säätiöinti vaatisi lisärahaa.
Ähtärin kaupunginjohtajan Jarmo Pienimäen mukaan ilman lisärahaa pandoja ei voida pitää Ähtärissä, vaan ne joudutaan palauttamaan Kiinaan. Iltapäivällä ennen tietoa Kurvisen ilmoituksesta Pienimäki kuvasi eläinpuiston tilannetta siten, että jos euroja ei tule, ei tule myöskään säätiötä eikä siten pandoilla ole tulevaisuutta Ähtärissä.
Säätiöinnissä ajatus on ollut, että valtion rahoitus kannustaisi yrityksiäkin tukemaan eläinpuistoa.
– Säätiöllä on paremmat mahdollisuudet hakea ja saada ulkopuolista tukea, Pienimäki perusteli.
Keskiviikkoiltana Kurvisen ilmoituksen jälkeen Pienimäki kuvaili oloaan pettyneeksi.
– Ensin puhuttiin viidestä miljoonasta, nyt kädessä on nolla euroa.
Pandojen ylläpito maksaa noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin 600 000 euroa on saatu katettua muun muassa lipputuloilla. Vajetta on jäänyt noin 900 000 euroa vuodessa. Pienimäki sanoi, että eläinpuisto tarvitsisi 9–10 miljoonaa euroa kattamaan loput 10 vuotta, jota pandojen sopimuksesta on jäljellä.
– Eläinpuistoyhtiön talous alkaa olla sillä mallilla, että se heijastuu koko konserniin, kun kaupunki omistaa siitä 99,7 prosenttia. Olemme päättäneet, että emme anna pandojen viedä Ähtärin eläinpuistoa ja siten Ähtärin kaupunkia perikatoon.
Pienimäen mukaan Ähtärin kaupunginhallitus on jo joitakin aikoja sitten päättänyt, että eläinpuiston hallituksella on täydet oikeudet tehdä parhaaksi katsomallaan tavalla panda-asiassa.
– Uskon, että yhtiön hallitus istuu hyvinkin lähiaikoina alas käymään tilannetta läpi ja tekee tarvittaessa ratkaisuja. Uskon, että meillä on helmikuun loppuun mennessä tämä asia hyvin kirkas sen suhteen, että miten asiassa edetään.
Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho kertoo, että eläinpuisto ei tällä haavaa saa lainkaan tukea yrityksiltä. Pari vuotta sitten kiinalaisyrityksiltä tuli tukea puoli miljoonaa euroa.
Ähtärin jättiläispandat Lumi ja Pyry ovat Suomessa 15 vuoden vuokrasopimuksella. Tästä sopimuksesta on vielä jäljellä 10 vuotta
Kiina ”lainaa” pandoja muille maille. Eläinten lähettämistä on kutsuttu pandadiplomatiaksi, jolla Kiina pyrkii luomaan myönteistä maakuvaa.