Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ryhmittyivät yhteen, kun eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi lausuntonsa saamelaiskäräjälaista.
Valiokunnan puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoo, että voittanut lausunto ei vain mukaile hallituksen esitystä. Muut hallituspuolueet kuin keskusta jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.
Pekosen mukaan erimielisyys koskee saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä. Hallitus on esittänyt poistettavaksi niin kutsuttua lappalaiskriteeriä, joka mahdollistaa äänestämisen ja ehdolle asettumisen saamelaiskäräjien vaaleissa vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa olevien sukulaismerkintöjen pohjalta. Pekosen mukaan keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset vaativat kohtaan tiukennuksia.
Lausunnossaan valiokunta kertoo, ettei se kannata hallituksen esitystä etenkään vaaliluettelon uudelleen laadinnan osalta niin, että nykyiseen luetteloon kuuluvia henkilöitä jätettäisiin sen ulkopuolelle.
Valiokunta kiinnittää myös huomiota suomalaistoimenpiteiden kohteeksi joutuneiden saamelaisryhmien vaikeuksiin todistaa kielikriteerin täyttyminen.
Hallituksen esityksen mukaan vaaliluetteloon pääsisi vain ensimmäisen kielen perusteella. Kielen arviointi ulotettaisiin yhtä sukupolvea aiempaa kauemmaksi.
Aikataulu hengittää hankkeen niskaan
Lakimuutosta on perusteltu alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden vahvistamisella.
Viime kesäkuussa Suomi sai langettavan ratkaisun YK:n komitealta rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen loukkaamisesta. Ratkaisu liittyi korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen sallia vaaliluetteloon ihmisiä vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan arviota.
Lakimuutos on ollut kiistanalainen myös saamelaisyhteisön piirissä, mutta viime syksynä saamelaiskäräjät äänesti hallituksen esityksen puolesta luvuin 15–3.
Hallitus antoi esityksensä eduskuntaan riitaisana, sillä keskustan ministerit äänestivät esitystä vastaan. Esityksen hyväksyminen eduskunnassa vaatisi siis tukea oppositiolta.
Valiokunta antoi lausunnon perustuslakivaliokunnalle, jonka vastuulla on laatia lakihankkeesta mietintö. Eduskunnan täysistunto äänestää lakihankkeen kohtalosta mietinnön pohjalta.
Perustuslakivaliokunnan pitäisi saada mietintönsä valmiiksi noin kahdessa viikossa, jotta asia ehdittäisiin käsitellä tällä vaalikaudella. Keskeneräiset lakihankkeet raukeavat vaalien myötä.