Ukrainan sota, koronapandemia ja energiakriisin uhka ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta varautua kriisitilanteisiin. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) varautumisen asiantuntija Essi Kuljun mukaan SPEKin järjestämiin 72 tuntia -koulutuksiin osallistui viime vuonna 8 500 suomalaista. Määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2021.
Koulutuksen nimi tulee varautumisajan pituudesta. Varautumissuosituksen mukaan jokaisen pitäisi pystyä pärjäämään kotona 72 tuntia esimerkiksi ilman sähköä. Viranomaisten arvioiden mukaan esimerkiksi laaja sähkövika pitäisi saada korjattua noin 72 tunnissa.
Parin tunnin koulutuksissa käydään läpi kotivaraan, sähkö- ja vesikatkoihin, sisälle suojautumiseen ja läheisten auttamiseen liittyviä asioita.
– Kannattaa miettiä, miten oma elämä muuttuisi, jos sähköt katkeaisivat kolmeksi päiväksi, Kulju sanoo STT:n haastattelussa.
Kotivaraa varten Kulju suosittelee hankkimaan ainakin ruokaa ja juomaa, taskulampun tai otsalampun, patteriradion, ensiapu- ja alkusammutusvälineet sekä pienen määrän käteistä. On myös tärkeää varmistaa, että hallitsee esimerkiksi ensiapuvälineiden käytön.
Vessapaperia Kulju ei kuitenkaan kannusta haalimaan, vaikka hygienitarvikkeet kuuluvatkin varautumiseen. Sen sijaan monet ovat Kuljun mukaan huomanneet koulutuksissa, että vettä ei ole varastossa tarpeeksi.
Ei pelätä, mutta hyväksytään
Kulju sanoo, että Ukrainan sota ja energiakriisi ovat herättäneet ihmiset ajattelemaan, että jotakin voi tapahtua. Ylen määrin huolestuneita kurssilaiset eivät kuitenkaan ole olleet.
– Kun on varautunut, ei tarvitse olla huolestunut. Varautuminen ehkä helpottaa omaa oloa, Kulju sanoo.
SPEKin vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan 41 prosenttia vastaajista piti varautumistaan melko tai erittäin hyvänä, kun taas 15 prosenttia piti sitä melko tai erittäin huonona. Kysely kertoo, että omistusasujat ja helposti tuloillaan toimeen tulevat varautuvat poikkeustilanteisiin muita useammin.
Varautumiskoulutuksessa yksi näkökulma onkin Kuljun mukaan yhteisöllisyys. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia varautua esimerkiksi taloudellisista syistä tai fyysisten rajoitteiden vuoksi.
Kulju kannustaa tarkistamaan kotona olevat varastot ainakin kerran vuodessa. Esimerkiksi säilykkeiden ei kannata antaa pilaantua, vaan syödä niitä pikkuhiljaa pois ja ostaa uusia tilalle. Parhaat ruoat ovat niitä, joita syö muutenkin ja jotka eivät vaadi kuumennusta.
– Jos on yksi kaurahiutalepaketti avattuna, toinen voi olla odottamassa. Eikä varautuminen välttämättä vaadi hankintoja. Voi vaikka pestä valmiiksi kannellisen ämpärin, johon kirjoittaa ”vesi”, Kulju sanoo.
Varautumisen ajatuksena on antaa viranomaisille aikaa ja resursseja selvittää poikkeustilannetta ja edesauttaa sitä, että se menisi mahdollisimman pian ohi.
– Varautuminen on ajattelumalli, jossa ei pelätä hysteerisesti mitään, mutta hyväksytään se, että häiriötilanteita saattaa tulla, Kulju sanoo.
Ukrainan sota sai hakeutumaan maanpuolustuskoulutukseen
Ukrainan sota on lisännyt kiinnostusta myös vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) mukaan järjestö koulutti vuoden 2022 aikana lähes 23 000 henkilöä. Tämä on puolet enemmän kuin vuonna 2021. Näistä noin 16 500 henkilöä osallistui sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen.
MPK:n mukaan suosituimmille kursseille oli sodan alettua jonoa.
Erityisesti naiset ja nuoret kiinnostuivat maanpuolustuksesta. Naisia kurssien osallistujista oli viime vuonna noin 21 prosenttia. Koulutuksiin osallistuneista reserviläisiä oli 17 000, kertoo MPK tiedotteessaan.
Sota herätti kiinnostuksen väestönsuojeluun
Suomalaisten kiinnostus varautumista kohtaan on näkynyt myös viranomaisille. Sisäministeriön alaisen pelastusosaston siviilivalmiusyksikön erityisasiantuntija Alpo Nikula sanoo, että kun Ukrainan sota alkoi, ministeriöön tuli paljon kysymyksiä omasta ja valtion varautumisesta.
– Huomasimme selkeän kiinnostuksen esimerkiksi väestönsuojeluun liittyviin kysymyksiin, Nikula sanoo STT:lle.
Nikulan mukaan kiinnostus ja koulutuksiin osallistuminen kertovat osaltaan kansalaisten hyvästä varautumisesta.
– Minusta tuntuu, että suomalaisten omatoimisen varautumisen tila on melkoisen hyvä. Tietysti on eroja, jos ajatellaan kaupunkia ja maaseutua.
SPEKin kyselyn mukaan haja-asutusalueilla ja omakotitaloissa asuvat kokevat olevansa esimerkiksi kantakaupungissa kerrostaloissa asuvia paremmin varautuneita. Maaseudulla on totuttu varautumiseen esimerkiksi sähkökatkojen ja pitkien välimatkojen vuoksi.
Nikula sanoo, että ilman kansalaisten varautumista viranomaisresurssit eivät riittäisi.
– Emme ole hädässä tällä hetkellä, mutta ennakkovarautuminen on aina hyväksi. Mitä enemmän kansalaiset panostavat, sitä paremmin menestymme, jos tulee sellainen tilanne, että varautumista tarvitaan, Nikula sanoo.