Turkissa ja Syyriassa yritetään hoitaa kymmeniä tuhansia loukkaantuneita samalla, kun pelastustyöntekijät ja vapaaehtoiset yrittävät kaivaa raunioista esiin viimeisiä eloonjääneitä. Loukkaantuneita oli keskiviikkoon mennessä Turkissa noin 50 000 ja Syyriassa noin 5 000.
Turkin maanjäristysalueella romahti eri kaupungeissa silminnäkijöiden mukaan ainakin viisi sairaalaa kokonaan tai osittain. Useiden paikallisten terveydenhoitoalan ammattilaisten on ilmoitettu kuolleen tai jääneen loukkuun raunioihin. Käyttökunnossa olevat sairaalat toimivat äärirajoilla.
Hatayn maakunnassa tiistaina vieraillut Turkin terveysministeri Fahrettin Koca sanoi maanjäristysalueelle lähetetyn yli 1 100 ambulanssia ja yhteensä yli 9 000 terveydenhoitoalan työntekijää raunioille sekä lisävoimiksi sairaaloihin. Alueelle pystytettiin myös lähes 80 kenttäsairaalaa tai -klinikkaa.
Koska sairaalat työskentelevät nyt äärimmäisissä olosuhteissa ja niukoin resurssein, ainakin satoja loukkaantuneita on kuljettu lukuisiin sairaaloihin Itä- ja Keski-Turkissa kaupunkeihin, joissa sairaalat ovat yhä toimintakunnossa tai joissa maanjäristys ei aiheuttanut suuria vahinkoja.
Tiistaihin mennessä 300 loukkaantunutta oli kuljetettu ambulanssilentokoneilla niinkin kauas kuin pääkaupungin Ankaran sekä Istanbulin sairaaloihin, Koca kertoi.
Loukkaantuneita hoidetaan sairaalan käytävillä
Kahramanmarasin kaupungissa satoja loukkaantuneita hoidettiin keskiviikkona yliopistollisen sairaalan käytävillä niukoin resurssein, kertoi sairaalassa vieraillut turkkilainen Milliyet-lehti. Lisähoitoa tarvitsevat, joita ei voitu mahduttaa edes käytäville, kuljetettiin järistysalueen ulkopuolella sijaitsevien kaupunkien sairaaloihin busseilla. Ambulansseista oli pulaa.
– Maanjäristyksen jälkeen aamun koittaessa kaikki kaupungin sairaaloiden leikkaussalit olivat käyttökelvottomassa kunnossa. Kaikki leikkausta tarvitsevat potilaat tuotiin meille, kertoi Sütcü Imam -yliopiston rehtori Alptekin Yasim Milliyet-lehdelle.
Ensimmäisen, voimakkaimman maanjäristyksen jälkeinen uusi järistys kuitenkin aiheutti ongelmia myös heidän sairaalassaan, hän sanoi, vaikka sairaala pysyi käyttökelpoisena.
Yasimin mukaan sairaalassa oli keskiviikkoon mennessä autettu jo 10 000:ta potilasta, mutta kiireessä kaikkia ei ole rekisteröity.
Sairaalassa ei voitu tarjota potilaille ruokaa, koska sen valmistamiseen käytetään kaasua, ja järistyksen jälkeen kaasua ei ollut saatavilla. Keskiviikkona Turkin Punainen Puolikuu -järjestö oli alkanut jakaa loukkaantuneille keittoa.
– Olemme pyytäneet kenttäsairaalan pystyttämistä, jotta ihmiset voisivat olla ulkona turvassa, mutta pyyntöihimme ei ole vastattu mitenkään. Meillä on äärimmäisen paljon tarpeita. Istanbulista ja Ankarasta tuli vapaaehtoisia terveydenhuollon työntekijöitä, jotka ovat vähentäneet taakkaamme, mutta tukihenkilöstöstä on kova pula, hän sanoi.
Turkin lääkäriliiton (TTB) puheenjohtaja ja tunnettu ihmisoikeusaktivisti Sebnem Korur Fincanci kertoi Twitterissä julkaistussa tiedotustilaisuudessa, että vapaaehtoisia oli matkalla katastrofialueelle sankoin joukoin Turkin muista kaupungeista.
– Kollegamme alueella sekä kartoittavat tilannetta että yrittävät järjestäytyä. Tiedämme, kuinka vaikeassa tilanteessa olemme, mutta kollegamme yrittävät päästä alueelle niin pian kuin mahdollista. Paikalle pääseminen on hankalaa. Puutteet ovat vakavia, ja olemme menettäneet ihmisiä, hän sanoi.
Riippumaton lääkäriliitto on valittanut, että Turkin viranomaiset eivät toistaiseksi ole vastanneet sen tarjouksiin yhteistyöstä siitä huolimatta, että äärimmäisen vaikeana aikana kaikki apu on tarpeen.
STT ei keskiviikkona onnistunut tavoittamaan Turkin terveysministeriön tai TTB:n edustajia kertomaan maanjäristysalueen sairaaloiden ja terveydenhuollon haasteista – kaikilla oli kiire kriisin keskellä.
Luoteis-Syyriassa terveysasemat ja sairaalat kärsineet pahasti
Sodan runtelemassa Syyriassa tilanne on vieläkin vaikeampi. Syyrian sotaa tarkkaileva Syrian Observatory for Human Rights -järjestö (SOHR) on vedonnut Turkkiin, että se ottaisi rajan yli loukkaantuneita syyrialaisia omiin sairaaloihinsa. Järjestö pyysi myös Turkkia lähettämään lääkäreitä ja hoitajia myös Syyrian tuhoalueille.
Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan Luoteis-Syyriassa, jossa infrastruktuuri oli jo valmiiksi kärsinyt yli vuosikymmenen jatkuneesta sotimisesta, terveysasemat ja sairaalat kärsivät pahasti maanjäristyksessä. Jäljelle jääneet ovat ylikuormittuneita apua hakevista potilaista.
Hoitohenkilökunta on maanantaista lähtien työskennellyt kellon ympäri loukkaantuneiden suuren määrän takia. Lääkärit ilman rajoja -järjestö on auttanut järistyksen uhreja Syyriassa maanjäristyksen ensimmäisestä päivästä lähtien, koska sen henkilöstöä oli jo valmiina paikalla.
Järjestön viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta kertoi STT:lle keskiviikkona, että Syyriassa loukkaantuneiden on vaikea päästä sairaaloihin ja klinikoille tällä hetkellä.
– Yksi kysymys on, pääsevätkö ihmiset edes hoidon piiriin. Sairaalat voivat olla vaurioituneita maanjäristyksessä, ja hoitoa ei saa, jos sairaaloihin ei edes pääse sisälle. Jotkut eivät edes uskalla mennä sisätiloihin päästyään pakenemaan kodistaan, Väkiparta kertoi.
– Meillä on paikan päällä ambulansseja, mutta tarve on niin suuri, että ambulanssikaan ei tavoita kaikkia hoitoa tarvitsevia, hän sanoi.
Syyriassa, kuten Turkissakin, maanjäristyksessä loukkaantuneet tarvitsevat paljon kirurgista hoitoa. Tyypillisiä vammoja maanjäristystilanteissa ovat raajavammat ja pään vammat, joiden hoitamiseksi tarvitaan Väkiparran mukaan vaativaa kirurgiaa.
Järjestöjen on helpompi auttaa maanjäristysten uhreja Turkissa kuin Syyriassa: Turkissa neuvotellaan yhden viranomaistahon kanssa, kun Pohjois-Syyrian eri alueilla on omat paikalliset kapinallishallintonsa ja tilanne on paljon monimutkaisempi.
Syyriassa myös maahan kohdistuvat pakotteet vaikeuttavat kansainvälisiä avustustoimia. Syyrian Punainen Puolikuu vetoaa länsimaihin, jotta ne poistaisivat pakotteensa ja toimittaisivat apua maahan.
Tuhansia lapsia taivasalla
Maanjäristysten jälkeisessä Syyriassa sadat tuhannet lapset ovat tällä hetkellä taivasalla tai jopa heitteillä kotinsa ulkopuolella, kertoo kehitysyhteistyöjärjestö World Vision.
Järjestön Syyrian avustusoperaation johtajan Johan Mooijin mukaan kovia kokeneet lapset ovat nyt hyvin haavoittuvassa asemassa. Pakkasessa kamppailevia lapsia uhkaa muun muassa hypotermia. Samalla kasvaa riski, että he joutuvat eroon perheistään tai hyväksikäytön uhreiksi.
– Valitettavasti on ihmisiä, jotka hyödyntävät tätä haavoittuvuutta ja käyttävät hyväksi näitä lapsia silloin, kun he tarvitsevat eniten tukea ja suojelua, Mooiji sanoo tiedotteessa.
Auttajat pyrkivät kriisin alkuvaiheessa vastaamaan ihmisten välittömään hätään, eikä lastensuojelutoimilla välttämättä pystytä auttamaan tarpeeksi nopeasti.
Mooijin mukaan humanitaarisen avun tarve Luoteis-Syyriassa oli jo valmiiksi suuri.
– Terveysasemat olivat jo ennestään huonosti varusteltuja eivätkä pystyneet vastamaan tarpeeseen, mutta nyt monet niistä ovat tuhoutuneet. Perheet yrittävät selviytyä pakkasessa ilman kotia ja ruokaa. Samalla he yrittävät käsitellä tämän maanjäristyksen fyysisiä ja henkisiä vaikutuksia.