Torstai oli mielenosoitusten toistaiseksi väkivaltaisin päivä. Lakoilla ja protesteilla on vastustettu Macronin eläkeuudistusta.
Britannian kuningas Charlesin valtiovierailu Ranskaan siirtyy myöhempään ajankohtaan Ranskassa jatkuneiden mielenosoitusten takia. Asiasta kertoo Ranskan presidentin kanslia.
– Ranskan ja Britannian hallitukset päättivät asiasta presidentin ja kuninkaan puhuttua puhelimessa tänä aamuna, kanslia lausui.
Valtiovierailu aiotaan järjestää uudelleen mahdollisimman pian.
Laajoilla protesteilla ja lakoilla on osoitettu mieltä presidentti Emmanuel Macronin kiisteltyä eläkeuudistusta vastaan. Protestien oli ennakoitukin saattavan vaikuttaa kuninkaan vierailun aikatauluihin.
Charlesin ja hänen puolisonsa Camillan oli määrä mennä Ranskaan sunnuntaina kolmipäiväiselle valtiovierailulle. Hän olisi mennyt aluksi Pariisiin, jossa on nähty suurimmat mielenosoitukset.
Ammattiliitot olivat ilmoittaneet uudista lakoista ja protesteista tiistaille. Tuolloin Charlesin oli tarkoitus vierailla maan lounaisosassa Bordeaux'ssa ja käydä siellä muun muassa kaupungintalossa, jonka sisäänkäynti sytytettiin tuleen torstain protesteissa.
– Minun on vaikea ymmärtää ja hyväksyä tällaista vandalismia, sanoi Bordeaux'n pormestari Pierre Hurmic, joka Charlesin oli myös tarkoitus tavata.
Ranskasta Charlesin oli tarkoitus jatkaa vierailulle Saksaan. Nyt hän matkustaa suoraan Saksaan keskiviikkona.
Yli 900 tulipaloa Pariisin kaduilla
Torstai oli toistaiseksi Ranskan mielenosoitusten vilkkain ja myös väkivaltaisin päivin. Torstain protesteissa otettiin kiinni yhteensä 457 ihmistä, ja 441 poliisia ja muuta turvallisuusjoukkojen jäsentä loukkaantui, kertoo maan sisäministeri Gerald Darmanin.
Kaduille lähti eri puolilla maata yli miljoona ihmistä, joista lähes 120 000 Pariisissa. Poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen monin paikoin. Turvallisuusjoukot käyttivät kyynelkaasua ja pamppuja hajottaakseen mielenosoitukset.
Sisäministeri Darmaninin mukaan Pariisin kaduilla sytytettiin torstaina yli 900 tulipaloa. Poliisi oli varoittanut etukäteen, että anarkistiryhmät voivat soluttautua rauhanomaisten mielenosoittajien sekaan. Huppuihin ja maskeihin sonnustautuneiden nuorten miesten nähtiin rikkovan ikkunoita ja sytyttävän jätekasoja tuleen.
– Mielenosoituksia oli paljon, ja jotkut niistä äityivät väkivaltaisiksi, etenkin Pariisissa, Darmanin sanoi ja kehui poliisia mielenosoittajien suojelemisesta.
Darmaninin mielestä eläkelakia ei pidä vetää pois mielenosoituksista huolimatta.
– Mielestäni meidän ei pidä perua tätä lakia väkivaltaisuuksien takia. Jos teemme niin, se tarkoittaa, ettei meillä ole valtiota. Hyväksymme demokraattisen, sosiaalisen debatin, mutta emme väkivaltaista debattia.
Mellakat alkoivat pimeän laskeuduttua
Pariisissa paikan päällä oleva Keskisuomalainen Oyj:n kuluttajamyynnin johtaja Milla Hänninen kertoo mielenosoittajien kerääntyneen pimeän laskeuduttua.
– Iltapäivällä näkyi paljon ihmisiä kylttien kanssa ja mellakkavarusteisia viranomaisia siellä täällä. Pimeän laskeuduttua tunnelma muuttui aggressiivisemmaksi ja kaduille alkoi kerääntyä joukkioita, jotka heittelivät ilotulitteita ja sytyttivät kaduille kerääntyneitä roskia isoiksi kokoiksi, Hänninen kertoo.
Pääministeri tuomitsee
Aiemmin myös Ranskan pääministeri Elisabeth Borne tuomitsi torstaiset väkivaltaisuudet. Borne kirjoitti Twitterissä, että ihmisillä on oikeus osoittaa mieltä ja tehdä erimielisyys selväksi. Nyt nähtyjä väkivaltaisuuksia ja tuhoamista ei sen sijaan hänen mukaansa voi hyväksyä.
Ammattiliitot ovat vaatineet jälleen rauhanomaisia mielenosoituksia.
– Meidän on pidettävä julkinen mielipide puolellamme loppuun asti, CFDT-ammattiliiton johtaja Laurent Berger sanoi.
Mielenosoitukset saivat torstaina lisäpontta Macronin keskiviikkoisesta tv-puheesta, jossa presidentti kieltäytyi perääntymästä uudistuksesta. Macron sanoi olevansa valmis epäsuosioon yleisen edun nimissä.
Eläkeuudistus nostaa eläkeikää 62 vuodesta 64 vuoteen ja pidentää aikaa, joka ihmisten on oltava työelämässä saadakseen täyden eläkkeen. Epäsuositun uudistuksen kiistanalaisuutta lisäsi se, että se runnottiin läpi ilman parlamentin alahuoneen äänestystä perustuslain kiistanalaisen pykälän avulla.