Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on hylännyt osan syytteistä jutussa, jossa iäkkäältä naiselta huijattiin lähes 34 000 euroa.
Nainen sai tammikuussa 2020 puhelun, jossa mies kertoi olevansa poliisi ja sanoi, että keskusrikospoliisi tutkii rikosta, jossa naisen perhettä on seurattu ja heidän taloonsa on murtauduttu. Puhelussa mies pyysi naisen tilitietoja, tunnuslukuja ja avainlukuja selittäen, että tilisiirtoja täytyisi tehdä naisen omaisuuden turvaamiseksi.
Naisen mukaan puhelu kesti yli kaksi tuntia. Sen lopputulemana naisen tileiltä oli siirretty pois lähes 34 000 euroa.
Syytetyt sanoivat antaneensa tilinsä muiden käyttöön
Syytettyinä oli kolmekymppinen mies ja kaksikymppinen nainen. Syyttäjän mukaan kaksikko erehdytti uhria yksissä tuumin ja siirsi sitten rahat omille tileilleen. Syyttäjä vaati miehelle tuomiota virkavallan anastuksesta ja molemmille törkeästä petoksesta.
Käräjäoikeuden mukaan oli riidatonta, että uhrin tileiltä oli siirretty miehen tilille 7 000 euroa ja naisen tilille 26 700 euroa. Syytetyt kuitenkin kiistivät syytteet.
Mies kiisti olevansa uhrille soittanut henkilö. Hän kertoi esitutkinnassa, että oli antanut tilinumeronsa tuntemattomalle henkilölle, minkä jälkeen tilille siirrettiin rahaa. Sitten hän nosti rahat ja antoi ne tuntemattomalle henkilölle, mies sanoi.
Nainen kertoi, että oli tarvinnut rahaa ja oli nähnyt pimeässä verkossa ilmoituksen, jossa oli etsitty pankkitiliä 10 000 euron siirtämistä varten. Nainen oli kertomansa mukaan tavannut kolme miestä, jotka olivat luvanneet maksaa hänelle tilin käytöstä 500 euroa ja neuvoneet, että jos asiasta kysytään, hänen pitää sanoa, että hänen lompakkonsa ja sen mukana nettipankkitunnukset oli varastettu.
Soittajan henkilöllisyys jäi selvittämättä
Käräjäoikeus hylkäsi syyttäjän ensisijaiset syytteet virkavallan anastuksesta ja törkeästä petoksesta. Uhri ei tunnistanut miestä soittajaksi eikä asiassa saatu muutakaan näyttöä siitä, että juuri syytetty mies olisi ollut poliisina esiintynyt henkilö. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että miehen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja syyte virkavallan anastuksesta oli hylättävä.
Koska asiassa ei oikeuden mukaan näytetty sitäkään, että nainen olisi osallistunut uhrin erehdyttämiseen tai ollut siitä tietoinen, myös syyte törkeästä petoksesta kaatui molempien osalta. Molemmat tuomittiin kuitenkin rahanpesurikoksesta.
Käräjäoikeus katsoi, että molempien syytettyjen täytyi olosuhteiden perusteella ymmärtää, että heidän tileilleen siirrettyjen varojen alkuperä oli laiton. Oikeus kuitenkin arvioi heidän syyllisyyttään eri tavoin.
Oikeus: N ainen vastuussa kaikista tililleen ilmestyneistä rahoista
Koska asiassa ei oikeuden mukaan näytetty, että mies olisi ollut tietoinen esirikoksen suunnitelmallisuudesta tai uhrin iästä, oikeus katsoi miehen syyllistyneen perusmuotoiseen rahanpesuun.
Mies tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen ja korvaamaan uhrille 7 000 euroa. Oikeus määräsi vankeuden ehdottomana, koska miehellä oli aiempaa rikostaustaa ja hän oli tekohetkellä koeajalla edellisestä tuomiostaan.
Nainen tuomittiin törkeästä rahanpesusta. Oikeus katsoi, että naisen täytyi ymmärtää, että tekoon liittyi suunnitelmallisuutta ja että kyse oli merkittävistä rahasummista. Lisäksi vaikka nainen kertoi sopineensa vain 10 000 euron siirtämisestä, käräjäoikeus katsoi, että hänen tahallisuutensa kattoi kaikki hänen tililleen siirretyt varat.
Nainen sai kymmenen kuukauden ehdollisen tuomion. Lisäksi oikeus määräsi hänet maksamaan uhrille vajaat 23 000 euroa. Korvaussummaa pienensi se, että naisen tililtä saatiin aiemmin takavarikoitua vajaat 4 000 euroa, jotka palautettiin uhrille.
Käräjäoikeus antoi tuomionsa kuun alussa.