Päivitetyn arvion mukaan myös tekoälyyn liittyy laaja-alaisia uhkia, kuten kyberhyökkäysten lisääntyminen.
Venäjän kyberhyökkäykset Suomea kohtaan ovat suojelupoliisin mukaan jatkuvia.
– Tämä on se maailma, jossa nyt eletään. Kun mennään tähän tekoälyn hyödyntämiseen kybertoiminnassa, se mahdollistaa enemmän ja nopeampaa toimintaa. Kilpajuoksu kiihtyy hyökkääjien ja puolustajien välillä, sanoi ylitarkastaja Veli-Pekka Kivimäki suojelupoliisista maanantaina.
Hän kommentoi asiaa sisäministeriön tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin päivitetty kansallinen riskiarvio.
Siinä ennakoidaan Suomeen mahdollisesti kohdistuvia uhkia ja häiriötilanteita, tunnistetaan kansallisesti merkitykselliset riskit ja arvioidaan niiden vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.
Viimeksi laaditussa riskiarviossa vuonna 2023 ei vielä mainittu sanaa tekoäly, mutta nyt tämä ajankohtainen teema nostetaan esiin.
– Tekoälyn käyttöönotolla on kiistattomia hyötyjä, myös riskienhallinnassa ja varautumisessa. Samalla se muodostaa laaja-alaisia, koko yhteiskunnan läpileikkaavia uhkia, kertoi neuvotteleva virkamies Ville Autero sisäministeriöstä tilaisuudessa.
Riskit liittyvät vihamielisen vaikuttamisen tehostumiseen, kun tekoälyllä voidaan levittää nopeasti uskottavaa disinformaatiota. Tekoälyn liittäminen kriittisiin järjestelmiin voi luoda myös uusia, vaikeasti ennakoitavia haavoittuvaisuuksia.
Auteron mukaan on myös mahdollista, että riippuvuus harvoista ulkomaisista tekoälyteknologian toimittajista muodostaa strategisen, geopoliittiselle painostukselle alttiin haavoittuvuuden.
Datakeskukset voivat olla kohde
Tekoälyyn liittyen tuodaan esiin se, kuinka datakeskukset voivat fyysisinä rakennuksina olla terroristisen teon kohteina.
– Mutta sitten myös tarkemmin se, että minkälaista tietoa siellä säilötään tai niiden kautta välitetään. Tämä puoli on ehkä tässä datakeskusbuumissa jäänyt hieman vähemmälle. Toivon mukaan sitä päästään myös käsittelemään mahdollisimman pikaisesti, sanoi sisäministeriön kansliapäällikkö Matti Sarasmaa.
Ylitarkastaja Veli-Pekka Kivimäki suojelupoliisista lisäsi, että kaikki datakeskukset eivät kuitenkaan ole samanlaisia.
– Meillä on datakeskuksia, jotka saattavat palvella ulkomaisia asiakkaita, siellä saattaa olla viihdepalveluita, mutta meillä on myös kansallisesti tärkeitä tietovarantoja, jotka on suojattu eri tavalla kuin kaupalliset palvelut, hän sanoi.
"Moniääninen media on tärkeä"
Kansallisessa riskiarviossa kuvataan yhteensä 24 riskiä. Uusina riskeinä arvioidaan esimerkiksi tiedon käytettävyyden häiriintymistä.
– Tiedon käytettävyyden häiriintyminen tarkoittaa tilannetta, jossa viranomaisten, organisaatioiden tai ihmisten tarvitsemat tiedot eivät ole saatavilla, luotettavia tai ajantasaisia silloin kun niitä tarvitaan, Autero kertoi.
Tiedotustilaisuudessa kysyttiin, kuinka paljon Suomen Tietotoimiston (STT:n) lopettaminen vaikuttaa kansalliseen tiedon huoltovarmuuteen.
– Tietysti voi ajatella niin, että mitä useampi toimija, sitä parempi. Moniääninen media on siinä mielessä tärkeä, kuittasi pelastusosaston varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriöstä lyhyesti.
Häiriöiden vaikutuksia globaaleissa arvo- ja tuotantoketjuissa on korostettu verrattuna kolmen vuoden takaiseen arvioon. Uutena riskinä arvioidaan myös osaavan työvoiman saatavuutta esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin ylläpitämiseksi ja vaurioiden korjaamiseksi häiriötilanteessa.