Järvenpäähän perustettiin palokunta 80 vuotta sitten – "Suomen pisimmän miehen vieminen sairaalaan vaati erikoisjärjestelyjä"

Pentti Lakkonen (vas.) sammutti tulipaloja ja ajoi ambulanssia virkapuvussa, joka on esillä VPP:n varikolla. Juho Kyytsönen toimii päivätyönsä ohella vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Anton Soinne

Anne Kanerva

P entti Lakkonen oli 12-vuotias palokuntapoika, kun hän oli ensimmäisessä sammutustehtävässään Ruotsinkylän koulun tulipalossa vuonna 1949.

– Pääsin heti tositoimiin. Siinä ei käynyt hyvin. Juuri valmistunut koulu paloi kivijalkaa myöten, hän kertoo.

Lakkonen on tehnyt pitkän uran ensin palomiehenä, myöhemmin palomestarina ja vt. palopäällikkönä.

Eläkkeelle jäämisen jälkeen hän johti Järvenpäässä Vapaaehtoista Palo- ja Pelastusyhdistystä, jonka kunniapäällikkö hän on edelleen.

Pentti Lakkosen mukaan sairaankuljetus on muuttunut pelastuspuolella eniten vuosikymmenten aikana. Anton Soinne

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 80 vuotta Järvenpään palokunnan perustamisesta. Tuusulan kunta perusti Järvenpäähän puolivakinaisen palokunnan vuonna 1941. Sitä ennen palosuojelusta oli vastannut Järvenpään VPK vuodesta 1908 lähtien.

Myllyrinne ei mahtunut suorana ambulanssiin.

Aluksi palokunnan toiminta oli pelkästään tulipalojen sammuttamista.

– Ei tiedetty mitään öljyvahinkojen torjunnasta, ei osallistuttu liikennevahinkojen selvittelyyn eikä hoidettu sairaankuljetusta, Lakkonen sanoo.

1950-luvulla merkittävää oli sairaankuljetustoiminnan aloittaminen. Aiemmin kyydit oli hoidettu takseilla.

Alkuaikoina ambulanssit olivat varustelultaan varsin vaatimattomia, koska niillä lähinnä siirrettiin potilaat sairaalaan.

– Vuonna 1955 hankitussa autossa oli hapenantolaitteet, kaarimalja, puuvanupaketti, ensiapulaukku sekä pahvilastoja. Sairaankuljetuksia oli vain 250 vuodessa, Pentti Lakkonen kertoo.

Hänen mieleensä on jäänyt tapaus, joka liittyy Suomen pisimmän miehen loukkaantumiseen.

Järvenpäässä asuneen Väinö Myllyrinteen jalka oli mennyt poikki, ja häntä lähdettiin siirtämään Helsinkiin Töölön sairaalaan. 247 senttiä pitkä Myllyrinne ei mahtunut ambulanssiin suorana. Hän istui paareilla, jolloin pää osui kattoon.

– Soitin sairaalaan ja kehotin varaamaan kahdet paarit siirtämistä varten, Lakkonen muistelee.

Vuonna 1977 Järvenpään kaupungin palokunnasta tehtiin vakinainen palolaitos. Se sijaitsi äskettäin puretussa kiinteistössä Helsingintien varrella.

Historiankirjoihin ovat jääneet Rusutjärven kylän 35 asuinrakennuksen palo vuonna 1945 sekä Järvenpään Myllyn useita päiviä kestänyt palo vuonna 1959.

Paloherkkiä olivat Järvenpään Kumitehdas, Alumiinitehdas ja Aunelan kemiallinen tehdas.

Vuonna 1986 Eka-market paloi lähes maan tasalle nykyisen K-Supermarket Pajalan tontilla.

2 000-luvun alun suuri tulipalo oli Järvenpään Huvikeskuksen palo Mikonkorvessa. Tanssipaikka tuhoutui täysin palossa.

Vuonna 1969 paloi Seutulan kartanon vanha navettarakennus Järvenpäässä.

– Yleisöä oli paikalla niin paljon, että paloautojen oli vaikea päästä paikalle, Lakkonen kertoo.

1960-luvulla nostettiin ensimmäisen kerran keskusteluun Keski-Uudenmaan yhteinen paloasema, jota kaavailtiin Taistelukoulun yhteyteen. 1980-luvulla aloitettiin yhteiset kalustohankinnat kolmen kunnan kesken.

Järvenpään palolaitoksen historian synkkiä päiviä ovat yhden palomiehen menehtyminen sammutustehtävissä kerrostalopalossa vuonna 1988 ja yhden palomiehen vakava loukkaantuminen rivitalopalossa vuonna 2006.

Pentti Lakkonen seuraa edelleen alan kehitystä ja tapaa kollegoita Wanhat Brankkarit -yhdistyksessä.

Järvenpään palokunnan kalustoa käsittävä kokoelma sijaitsee Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana toimivan Järvenpään Vapaaehtoisen Palo ja Pelastusyhdistyksen varikolla Jampassa.

Kokoelmassa on esineistöä pääasiassa 1940-luvulta lähtien.

Pienen palomuseon helmiin kuuluu Järvenpään kaupungin omistama ajokuntoinen vuosimallin 1923 Daimler-Marienfelden avopaloauto.

Varikon tiloissa säilytetään myös toista museoautoa, vuoden 1928 Packard henkilöautoa.

Se toimi aikoinaan paloautona, vaikkei sitä koskaan edes maalattu punaiseksi.

Pienimuotoisessa kokoelmassa on muun muassa sammutus ja raivauskalustoa, viestivälineistöä sekä palokunnan toimintaan liittyviä dokumentteja ja valokuvia.

Eläkkeellä oleva palomestari Pentti Lakkonen esittelee omaa virkapukuaan 1950-luvulta.

– Villakangaspuku oli päällä niin sairaankuljetustehtävissä kuin sammutustöissä, hän kertoo.

Museoon pääsee tutustumaan sopimalla käynnistä etukäteen.

– Kokoelma on kiinnostanut varsinkin päiväkotiryhmiä, kertoo Järvenpään VPP:n päällikkö Jari Kettunen kertoo.

Lähteet: Palokunnasta pelastuslaitokseksi; Silkkiuikku 2001

Lakkonen, Pentti: Järvenpään palotoimi 60 vuotta, Muisteloja vuosilta 1941–2001.

Kommentoi

Mainos: Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus

Lisäkasvua ulkomailta – kansainvälistymisstrategia syntyi Keuken kanssa

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut