Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lapsiperheen ruokarahoista joka neljäs euro kuluu epäterveellisiin tuotteisiin – Tuore tutkimus paljastaa, miten paljon herkkuja ostoskärryihin lapataan

Suomalaiset lapsiperheet käyttävät makeisiin, sokeroituihin maitovalmisteisiin ja makkaroihin vajaat kymmenen prosenttia ruokarahoistaan.

Lapsiperheiltä kuluu joka neljäs euro epäterveellisiin tuotteisiin ruokakaupassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtioneuvoston kanslia tiedottavat tutkimushankkeesta, jonka loppuraportissa kaivataan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin sääntelyä lasten ja nuorten suojelemiseksi.

Jaottelu terveellisiin ja epäterveellisiin elintarvikkeisiin ei ole mustavalkoista, tutkimusraportista ilmenee.

Se on silti mahdollista tehdä suuntaa antavasti, tutkijat arvioivat.

– Epäterveelliseksi voidaan määritellä elintarvikkeet, jotka suurina määrinä syötyinä heikentävät ruokavalion laatua, raportissa kerrotaan.

– Tällaisissa elintarvikkeissa on esimerkiksi runsaasti rasvaa, sokeria, suolaa tai pelkkää valkoista viljaa.

Koska tutkimuskohteena oli lasten ruokavalio, esimerkiksi alkoholi jätettiin pois tutkittavien listalta.

Sosiaali- ja terveysministeriön vastaamassa tutkimushankkeessa selvitettiin laajalti suomalaisperheiden ruokaostoksia.

Makeisiin käytetään lapsiperheissä noin neljä prosenttia ruokaostosten rahasummasta.

Tutkimuksessa painotettiin, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa markkinointia on rajoitettava myös siksi, koska sillä on eriarvoistava vaikutus.

Alhainen koulutustaso ja alhaiset tulot kasvattavat todennäköisyyttä kotitalouksissa sille, että epäterveellisten elintarvikkeiden osuus kaikista ruokaostoksista on suuri.

Siitäkin raportissa muistutetaan, että alaikäiset tarvitsevat vajaavaltaisina ja aikuisväestöä heikompana ryhmänä erityistä suojelua ja huolenpitoa.

Tutkimushankkeessa kehitettiin Suomen olosuhteisiin sovellettu versio Maailman terveysjärjestön WHO:n ravitsemusprofiilista.

Tämän pohjalta voidaan suunnitella toimenpiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi, raportissa kerrotaan.